Plynteria

Plynteria (m.kreik. Πλυντήρια, Plyntēria) oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistetu Athenelle. Sitä vietettiin Thargelion-kuun 25. päivä eli nykyisen touko-kesäkuun aikoihin.[1][2]

Plynteria
Πλυντήρια
Tyyppi uskonnollinen juhla Athenen kunniaksi
Päivämäärä Thargelion 25. (touko-kesäkuu)
Järjestämistiheys vuosittain
Paikkakunta Ateena, Attika, Kreikka

Historia

Plynteria oli puhdistus- ja sovitusjuhla Athenen lepyttämiseksi ennen sadonkorjuun alkua. Sen nimi viittaa pesemiseen. Juhlassa jumalatarta kunnioitettiin pesemällä Erekhtheionissa pidetty Athene Poliaan muinainen puinen kulttikuva sekä sen vaatteet. Perinteessä juhla kytkettiin Aglauroksen kuolemaan. Tämän katsottiin eläessään palvelleen jumalatarta samalla tavalla.[2] Seremonia suoritettiin vielä ainakin 400-luvulla eaa. senkin jälkeen, kun Athenen arvokkaimmaksi kultikuvaksi kaupungissa oli tullut Feidiaan veistämä, Parthenonissa sijainnut Athene Parthenos.[1]

Samanlainen seremonia tunnetaan muun muassa Parokselta, jossa juhlalla oli myös sama nimi, sekä Argoksesta. Roomassa tunnettiin samankaltainen seremonia nimeltä Megalesia.[2]

Ohjelma

Juhlan aluksi Erekhtheion suljettiin köydellä, jotta kukaan ei olisi astunut sisään luvatta kesken toimitusten. Tämän jälkeen seremoniaa perinteisesti johtaneet Praksiergidai-sukukunnan naiset riisuivat Athene Poliaan kulttikuvalta kypärän ja keihään. Tämän jälkeen kaksi naista (λουτρίδες, lūtrides tai πλυντρίδες, plyntrides), joiden tehtävänä oli vuorollaan kulttikuvan ja/tai sen peploksen peseminen, riisuivat vaatteen kuvapatsaan yltä. Patsaan ja vaatteiden pesupaikasta on antiikin lähteissä kolme eri tietoa: joidenkin mukaan se tapahtui Erekhtheionissa, joidenkin mukaan Kallirrhoen lähteessä ja joidenkin mukaan meressä Faleronissa, jonne patsas vietiin kulkueessa.[1][2]

Kulkueesta on säilynyt enemmänkin tietoa, joten se on kaikkein todennäköisin vaihtoehto ainakin jossakin vaiheessa historiaa.[2] Suolavettä pidettiin muutoinkin parhaana puhdistautumiseen, ja sitä käytettiin myös muun muassa Eleusiin mysteereissä.[1] Kulttikuva ja sen vaatteet vietiin merenrannalle vaunuissa. Kulkueessa kulki myös pappeja ja papittaria sekä efebejä ja muuta kansaa. Kulttikuva tuotiin takaisin kaupunkiin illalla soihdunvalossa. Kulkueessa kannettiin myös muun muassa viikunoita. Temppelissä kulttikuvalle puettiin sen puhdas peplos. Patsaan jalustan pesi erillinen katanēptēs (κατανήπτης).[2]

Plynteria-päivää pidettiin yhtenä epäonnen päivistä (ἡμέραι ἀποφράδες, hēmerai apofrades, lat. dies nefasti), jolloin ei haluttu käydä oikeutta tai tehdä kauppoja, sillä kaupunki oli silloin vailla suojelijajumalatartaan.[2] Plynteria-juhlan edeltävänä päivänä oli siihen läheisesti liittynyt Kallynteria-juhla.[1]

Lähteet
  1. Kallynteria and Plynteria Hellenion. Viitattu 5.11.2018.
  2. Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Plynteria”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.