Plutoniumtrikloridi

Plutoniumtrikloridi
Tunnisteet
IUPAC-nimi	Plutonium(III)kloridi
CAS-numero	13569-62-5
Ominaisuudet
Molekyylikaava	PuCl3
Moolimassa	350,322 g/mol
Ulkomuoto	Vihreä kiinteä aine
Sulamispiste	767 °C (1 040 K)[1]
Kiehumispiste	1 767 °C (2 040 K)[1]
Tiheys	5,71 g/cm3[1]
	Infobox OK

Plutoniumtrikloridi eli plutonium(III)kloridi (molekyylikaava PuCl₃) on plutoniumin kloridi. Se muodostaa emeraldin värisiä vihreitä kiteitä.[1] Plutoniumtrikloridia voidaan valmistaa plutoniumdioksidin reaktiolla 500 °C lämpötilassa voimakkaasti klooraavan reagenssin kuten fosgeenin tai hiilitetrakloridin kanssa, tai suoraan metallisen plutoniumin reagoidessa kloorin kanssa 450 °C lämpötilassa.[2][3]^(s. 1093) Se on ainoa kiinteässä olomuodossa stabiili plutoniumin kloridi ja eräs ensimmäisenä tutkituista plutoniumin yhdisteistä alkuaineen löytämisen jälkeen.[3]^(s. 1092) Yhdiste on erittäin hygroskooppista, mistä johtuen sen käsittely on hankalaa etenkin suurina määrinä.[3]^(s. 864) Sille tunnetaan kidevedelliset mono-, tri- ja heksahydraatit.[2]

Plutoniumtrikloridin kiderakenne on prismaattinen ja trigonaalinen. Rakenne on samanlainen kuin uraanitrikloridilla UCl₃. Pu³⁺ ionilla on naapurina yhdeksän Cl-ionia, kolme 291,9 pm ja kuusi 288,6 pm etäisyydellä.[4]

Plutoniummetallia voidaan valmistaa pelkistämällä plutoniumtrikloridia kalsiumilla:[3]^(s. 864)

2 PuCl₃ + 3 Ca → 2 Pu + 3 CaCl₂

Lähteet

Plutonium: plutonium trichloride Webelements.com. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)
D. E. Alburger, I. Perlman & J. O. Rasmussen et. al.: Kernreaktionen III / Nuclear Reactions III, s. 247. Volumes 8-42 of Handbuch der Physik Encyclopedia of Physics Kernphysik / Nuclear Physics. Springer Science & Business Media, 2012. ISBN 9783642458781. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.3.2017). (englanniksi)
Clark, David L. et al.: ”luku 7”, Plutonium, s. 813–1264. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
John H. Burns, J. R. Peterson & J. N. Stevenson: "Crystallographic Studies of some Transuranic Trihalides: ²³⁹PuCl₃, ²⁴⁴CmBr₃, ²⁴⁹BkBr₃ and ²⁴⁹CfBr₃", Journal of Inorganic and Nuclear Chemistry, 1975, 37 (3), 743–749; doi:10.1016/0022-1902(75)80532-X.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[we-1] Plutonium: plutonium trichloride Webelements.com. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)

[alburger-2] D. E. Alburger, I. Perlman & J. O. Rasmussen et. al.: Kernreaktionen III / Nuclear Reactions III, s. 247. Volumes 8-42 of Handbuch der Physik Encyclopedia of Physics Kernphysik / Nuclear Physics. Springer Science & Business Media, 2012. ISBN 9783642458781. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.3.2017). (englanniksi)

[Clark-3] Clark, David L. et al.: ”luku 7”, Plutonium, s. 813–1264. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] John H. Burns, J. R. Peterson & J. N. Stevenson: "Crystallographic Studies of some Transuranic Trihalides: ²³⁹PuCl₃, ²⁴⁴CmBr₃, ²⁴⁹BkBr₃ and ²⁴⁹CfBr₃", Journal of Inorganic and Nuclear Chemistry, 1975, 37 (3), 743–749; doi:10.1016/0022-1902(75)80532-X.