Pljos

Pljos (ven. Плёс) on kaupunki Ivanovon alueen Volgan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Volgan rannalla paikassa, jossa joki puhkaisee ”portin” moreeniharjuun, 71 kilometriä Ivanovosta koilliseen. Asukkaita on 2 438 henkeä (vuonna 2010).

Kaupunki

Kaupungin on perustanut Moskovan suuriruhtinas Vasili II suojamaan Kostromaa ja Moskovaa tataarien hyökkäyksiltä. Šolonka-joen suuhun rakennettiin puinen linnoitus, josta on säilynyt maavallien jäänteitä. Sen ympärille syntyi kolme esikaupunkia. 1600–1700-luvuilla kaupunki oli huomattava pellava- ja kangaskaupan keskus. Vuonna 1778 siitä tuli Kostroman lääniin kuulunut kihlakuntakaupunki, mutta myöhemmin se menetti hallinnolliset tehtävänsä.

1800-luvun lopulla Pljosin talous taantui rautateiden rakentamisen ja Volgan liikenteen vähenemisen takia. Luonnonkauniin ympäristönsä ansiosta siitä tuli sivistyneistön suosima huvilakaupunki, jossa mm. taidemaalari Isaak Levitan asui ja työskenteli vuosina 1888–1889.

Pljosin vaakuna vuodelta 1779.

Neitsyt Marian taivaaseen astumisen katedraali (1699)

Volgan rannan kukkuloilla on useita vanhoja kirkkoja: 1600–1700-lukujen vaihteessa rakennettu Neitsyt Marian taivaaseen astumisen katedraali, Pietari-Paavalin kirkko (1841), klassistiset Kolminaisuuden kirkot (1808 ja 1828). Kaupungin pohjoislaidalla sijaitsevat myöhäisklassistinen Kristuksen kirkastumisen kirkko (1849) ja klassistinen Varvaran kirkko (1821). Rantakaupungin keskus on kauppatori, jolla sijaitsevat klassistinen Ylösnousemuksen kirkko (1817), 1800-luvun alun kauppahallit ja paloasema. Kaupungissa on säilynyt runsaasti 1700–1800-luvun vaihteen kaksikerroksisia kauppiastaloja. Arkkitehtuuriltaan erikoinen on 1900-luvun alussa rakennettu jugendtyylinen Pavlovin huvila. Kahden kilometrin päässä kaupungista Spas-Bereznikin eli Prudskojen kylässä on vuonna 1682 rakennettu Kristuksen kirkko.

Nykyään Pljos on suojeltu museoalue ja suosittu matkailukohde. Taidegalleriassa ja Isaak Levitanin kotimuseossa on seudulla työskennelleiden maisemamaalarien teoksia. Kaupungin lähellä sijaitsee Fjodor Šaljapinin entinen huvila.