Pleissaus

Pleissaus (myös spleissaus tai pujonta) on köyden tai vaijerin säikeiden punomista itsensä tai muiden köysien kanssa siten, että muodostuu kestävä ja pitävä pujos, joka paksuntaa köyttä vain vähän. Pleissauksen ero solmuun on, että pujos ei ole helposti avattavissa, mutta köysi kulkee rissojen yms. läpi paremmin kuin solmittu liitos ja pleissaus heikentää köyttä merkittävästi vähemmän kuin solmiminen.[1]

Pleissattu köysi ja pikasakkeli

Merimiesperinteessä purjelaivojen aikana kaikki kiinteät liitokset tehtiin pleissaamalla ja solmuja käytettiin vain köysien väliaikaiseen kiinnittämiseen.

Tyypit

Yleisimpiä pleissaustyyppejä ovat köyden jatkaminen (tai köyden päiden punominen yhteen), silmukkapleissi (luonnollisen silmukan teko köyden päähän) ja kruunupleissi (köyden avoimen pään päättely luonnollisesti).

Pleissauksen teko

Kierretyssä, yleensä kolmisäikeisessä, köydessä avataan köyden säikeitä päästä n. 6 kierrosta ja pujotaan säikeet toisen köyden säikeiden väliin. Vaijeri pleissataan vastaavalla tavalla. Mikäli köydessä tai vaijerissa on ydin, menetelmä on monimutkaisempi. Köyttä pleissattaessa säikeitä voidaan ohentaa 3-4 pujotuksen jälkeen, jolloin tulos on kauniimpi ja päättyy sulavasti.

Punottujen ytimettömien köysien pleissaminen on helppoa, köysi voidaan vain työntää riittävän pitkältä matkalta (10-20 kertaa köyden paksuus) köyden muodostaman putken sisälle ja varmistaa liitos ompelemalla.

Punottujen ytimellisten köysien pleissaus riippuu köyden rakenteesta. Jos myös ydin on ontto, putkirakenteinen, kerrokset voidaan pujottaa toistensa sisään ja saada kestävä liitos. Eräillä valmistajilla on tarjoilla suuria muovineuloja heidän köysiensä liittämiseksi. Joidenkin köysien kohdalla tarvitaan erityisiä tekniikkoja.

Työkalut

Yleisin työkalu on kourumalspiikki (suom. myös pujotuspuikko, eng. marlinspike tai fid), jolla avataan köyden säikeitä ja pujotetaan säikeet säikeiden lomaan. Vaijerien pleissaukseen tarvitaan umpinaista teräksistä malspiikkia. Lisäksi voidaan tarvita purjeneuloja ja lankaa työn päättelyyn rihmaamalla sekä ruuvipenkkiä tai lukkopihtejä vaijerin käsittelyyn.[2]

Lähteet
  1. Clifford W. Ashley: The Ashley Book of Knots: Doubleday, New York. 1960
  2. Barbara Merry: The Splicing Handbook, International Marine, 2000

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.