Plebeijit

Plebeijit (lat. plebeii) olivat alempi Rooman valtakunnan kahdesta yhteiskuntaluokasta (toinen oli patriisit). He olivat vapaita, mutta jos he eivät maksaneet esimerkiksi velkojaan, he saattoivat joutua orjiksi. Ylempi yhteiskuntaluokka olivat patriisit, eikä avioliittoja luokkien välillä sallittu ennen vuotta 445 eaa. Plebeijeitä varten perustettiin vuonna 494 eaa. kansantribuunin virka, johon ei voitu valita patriisia. Tämä oli ainoa alemmalle luokalle avoin virka, mutta sillä oli suuret oikeudet. Uskonnolliset asemat olivat myöhemminkin rajattu vain patriiseille. Yhteiskuntaluokkien välille tuli joskus niin suuria erimielisyyksiä, että plebeijit ottivat perheensä ja tavaransa sekä lähtivät kaupungista leiriytyen sen ulkopuolelle, kunnes heidän vaatimuksiinsa suostuttiin. Näin kävi 494 eaa., 450 eaa. ja 287 eaa. Plebeijit olivat tavallista kansaa. Heillä ei ollut samanlaisia oikeuksia kuin patriiseilla mutta ei yhtä huonotkaan kuin orjilla.[1]