Play (elokuva)

Elokuva kuvaa dokumen­taariseen tyyliin ja sivusta­katsojan tavoin maahanmuuttaja­taustaisten varhaisnuorten psykologista peliä, jolla he nöyryyttävät itseään hieman nuorempia ruotsalais­poikia ja varastavat heiltä kännyköitä ja muuta omaisuutta.

Elokuva koostuu pitkistä yksittäisistä kohtauksista yhden iltapäivän aikana. Kolmen vaalean noin kymmenvuotiaan ruotsalaispojan joukko kohtaa mustaihoiset, vähän itseään vanhemmat jengiläiset ostoskeskuksessa. Jengiläiset alkavat väittää, että yhden ruotsalais­pojan puhelin on varastettu hänen veljeltään. Mustat pojat vaativat nuorempia poikia lähtemään mukaansa tapaamaan veljeä lähiöön raitiovaunu­matkan päähän. Jälki­näytöksessä ruotsalaispoikien isät ottavat oikeuden omiin käsiinsä kadulla ja ottavat jengiläis­pojalta pakolla puhelimen takaisin. Miehet joutuvat sanaharkkaan ohikulkevien ruotsalais­naisten kanssa, joiden mielestä miehet käyttäytyvät rasistisesti ja oman käden oikeudella.[1]

Play herätti paljon keskustelua ruotsalaismediassa poliittisesti epäkorrektin asetelmansa vuoksi. Sitä syytettiin maahanmuuttajavastaisuudesta ja rasistisuudesta. Kriitikot ottivat elokuvan kuitenkin hyvin vastaan, ja Play sai vuonna 2012 Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon. Se voitti myös Ruotsin elokuvakriitikkoyhdistyksen palkinnon sekä Guldbagge-palkinnot parhaasta ohjauksesta ja kuvauksesta. Kevin Vaz oli Guldbagge-ehdokkaana parhaasta miespääosasta.