PlayStation

Ainoa jäljellä oleva prototyyppi alkuperäisestä PlayStationista.

Alkuperäinen peliohjain, joka oli saanut vaikutteita Super Nintendon ohjaimesta. Tämä malli korvattiin ensin Dual Analogilla ja sitten DualShockilla.

PlayStationin muistikortti

PlayStationin alkujuuret ulottuvat vuoteen 1988 asti. Nintendo oli yrittänyt käyttää levyketeknologiaa Famicomin kanssa, mutta sen kanssa oli ongelmia. Magneettiset levykkeet osoittautuivat huonosti kestäviksi, ja niitä saattoi kopioida helposti. Niinpä Nintendo oli heti kiinnostunut, kun Sonyn ja Philipsin kehittelemän CDROM/XA:n määrittelyt julkaistiin. Tämä CD-ROMin laajennettu formaatti yhdisti äänen, kuvan ja tietokonedatan sekä mahdollisti niiden käytön samanaikaisesti. Nintendo lähestyi Sonya kehittääkseen Super Nintendo Entertainment Systemiin CD-ROM-laajennuksen, jota silloin kutsuttiin nimellä ”SNES-CD”. Sopimus syntyi, ja työt alkoivat.

Sony suunnitteli myös toisen Sony-merkkisen konsolin kehittämistä, joka olisi Nintendon kanssa yhteensopiva mutta myös paremmin kodin viihdekeskukseksi sopiva. Uusi konsoli käyttäisi sekä SNESin moduuleita että uutta CD-formaattia, jonka Sony suunnittelisi. Tätä formaattia käytettäisiin myös SNES-CD-levyissä, mikä vahvistaisi Sonyn hallitsevaa asemaa Nintendon johtavasta asemasta huolimatta videopelimarkkinoilla.

SNES-CD oli tarkoitus esitellä kesäkuussa 1991 Computer Electronics Show’ssa. Nintendon Hiroshi Yamauchi huomasi, että Nintendon ja Sonyn alkuperäinen sopimus vuodelta 1988 takasi Sonylle täydellisen kontrollin SNES-CD-formaatilla julkaistuihin peleihin. Hän raivostui ja totesi sopimuksen olevan täysin mahdoton; samalla hän peruutti salassa kaikki Nintendon ja Sonyn SNES-CD-suunnitelmat. Niinpä CES:ssä ei juhlittu yhteistyösopimusta, vaan Nintendon puheenjohtaja Howard Lincoln astui lavalle ja paljasti, että he tekivät nyt yhteistyötä Philipsin kanssa. Kaikki Nintendon ja Sonyn kanssa aikaansaatu työ oli tarkoitus hylätä. Lincoln ja Minoru Arakawa olivat Sonyn tietämättä lentäneet Eurooppaan Philipsin päämajaan ja muodostaneet toisenlaisen allianssin, jossa Nintendolla olisi parempi lisenssi Philipsin valmistamiin laitteisiin.

Nintendon ilmoitus oli järisyttävä. Se oli yllätys messuvieraille (Sony oli juuri edellisenä yönä esitellyt yhteistyöprojektia nimellä ”Play Station”), ja japanilainen yleisö piti sitä petoksena: japanilaisessa bisneskulttuurissa oli ennenkuulumatonta, että japanilainen yhtiö hylkäisi maanmiehensä ja lähtisi eurooppalaisten kelkkaan.

Yhteistyöprojektin kaaduttua Sony harkitsi ensin tutkimusprojektin keskeyttämistä mutta päätti lopulta hyödyntää jo tehtyä työtä ja viimeistellä tuotteen valmiiksi konsoliksi. Tällöin Nintendo jätti haasteen, jonka mukaan Nintendolla oli oikeudet nimeen ja julkaisu tulisi estää. Tuomari ratkaisi lopulta asian Sonyn hyväksi. Lokakuussa 1991 viimein valmistettiin ”Sony Play Stationin” ensimmäiset versiot. Arvioiden mukaan näitä laitteita tehtiin ainoastaan noin 200 kappaletta. Vuoden 1992 lopussa Nintendo ja Sony pääsivät sopimukseen, jonka mukaan Sony Play Station tukisi SNESin pelejä.

Tässä vaiheessa Sony kuitenkin huomasi, että SNESin teknologia alkoi vanhentua ja uuden sukupolven pelikoneet olivat pian tulossa. Niinpä se suunnitteli Play Stationin kokonaan uudestaan vuoden 1993 alusta alkaen, minkä yhteydessä SNES-tuki pudotettiin ja nimestä poistettiin välilyönti. Sony ennusti aivan oikein, että peligrafiikan tulevaisuus olisi spritejen sijaan polygoneissa, ja PlayStationista tuli ensimmäinen pelikonsoli, joka oli suunniteltu aitoa 3D-grafiikkaa varten.[4] Konsolin julkaisun yhteydessä Toshiban suunnittelemaa piiriä alettiin kutsua grafiikkaprosessoriksi (GPU).[5]

PlayStation on eräs peliteollisuuden historian pitkäikäisimmistä tuotteista; laitetta valmistettiin yli 11 vuoden ajan. Sony ilmoitti 23. maaliskuuta 2006 lopettavansa PlayStation One -yksiköiden valmistamisen.

Sonyn insinööri Teiyu Goto, joka toimi ensimmäisen PlayStation ja sen ohjaimen suunnittelijana, on kertonut näppäimissä olevien muotojen merkityksen olleen tarkoin harkittu.[6] Muiden yhtiöiden käyttäessä aakkosia tai värejä Sonylla haluttiin yksinkertaisemmin muistettavia ikoneja tai symboleja.[6] Goto sai ajatuksen kolmion, neliön, ristin ja ympyrän yhdistelmästä (, , , ), joille hän antoi symbolin ja värin lisäksi tarkoituksen.[6] Kolmio tarkoittaa näkökulmaa, joka esittää päätä tai suuntaa.[6] Neliö viittaa paperinpalaan, joka esittää valikoita.[6] Ympyrä ja risti tarkoittavat "kyllä" ja "ei" valintoja: ihmiset olettivat näiden värien olevan sekaantuneita ja Goton piti vahvistaa että se oli mitä hän halusi.[6] Ylempi johto myös halusi ohjaimesta samankaltaisemman Super Nintendo Entertainment Systemin käyttämän ohjaimen kanssa, mutta Goton kahvallinen malli voitti lopulta.[6]

Aiemmin pelikonsolien käyttämät pelimoduulit sisälsivät toisinaan paristovarmennettua muistia, johon pelitilan saattoi tallentaa. Sega kokeili konsolin sisäistä tallennusta, mutta PlayStation myötä yleistyi erillisen muistikortin käyttö pelitilanteen tallentamiseen.[7]

PlayStationin emolevy

MIPS R3000A -yhteensopiva (R3051) 32-bittinen RISC-piiri, joka toimii 33,8688 megahertsin nopeudella

LSI Logic Corp. valmistaa piiriä SGI:ltä lisensoidulla teknologialla.

Ominaisuuksia:

• Laskentateho: 30 MIPS
• Väylän kaistanleveys: 132 Mbit/s
• Käskyvälimuisti: 4 kt
• Datavälimuisti: 1 kt

Tämä osa sijaitsee pääprosessorin sisällä ja tarjoaa koneelle 3D-grafiikassa tarvittavat vektorilaskentakäskyt.

Ominaisuuksia:

• Laskentateho: 66 MIPS
• 360 000 täytettyä polygonia sekunnissa
• 180 000 tekstuurimapattua ja valaistua polygonia sekunnissa

Tämä keskusyksikön sisällä oleva piiri hoitaa kuvien ja videoiden purkamisen.

Tämä keskusyksiköstä erillinen piiri hoitaa 2D-grafiikan (mukaan lukien 2D-muotoon muunnettujen 3D-polygonien) piirtämisen.

Ominaisuuksia:

• 16,7 miljoonaa väriä
• Resoluutio välillä 256 × 224 ja 640 × 480
• 4 000 8 × 8 -kokoista spriteä spritekohtaisella skaalauksella ja rotaatiolla
• Parallaksivieritys
• Tasa- ja gouraud-varjostus sekä teksturointi

• 24 kanavaa 44,1 kilohertsin näytteenottotaajuudella

• 2 megatavua RAM-muistia
• 1 megatavu videomuistia
• 512 kilotavua äänimuistia
• 512 kilotavua käyttöjärjestelmän ROM-muistia

• Kaksinkertainen nopeus (maksimissaan 300 kt/s)