Planeettamme Maa
Planeettamme Maa (engl. Planet Earth) on brittiläisen BBC:n tuottama yksitoistaosainen luontodokumenttisarja. Se ensiesitettiin Britanniassa maaliskuussa 2006. Sen tuottamiseen osallistuivat myös yhdysvaltalainen Discovery Channel, Japanin NHK sekä Kanadan CBC. Se on ensimmäinen kokonaan teräväpiirtotelevisiota silmällä pitäen kuvattu luontodokumenttisarja.[1] Suomessa sarja esitettiin Avaran luonnon ohjelmapaikalla uusintana kesällä 2008 ja uudelleen vuodenvaihteessa 2008-2009.
Planeettamme Maa | |
---|---|
Planet Earth | |
Tyyli | Luontodokumentti |
Kestoaika | 55 minuuttia |
Alkuperämaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
Alkuperäiskieli | englanti |
Verkko |
BBC One BBC HD |
Esitetty | 5. maaliskuuta – 10. joulukuuta 2006 |
Jaksoja | 11 |
Aiheesta muualla | |
IMDb |
Sarjan jokainen osa keskittyy tiettyyn aiheeseen. Sarjassa liikutaan ympäri maapalloa ja nähdään kuvamateriaalia aiheista, joita ei ole ennen saatu kuvanauhalle. Yli 16 miljoonaa puntaa maksanut Planeettamme Maa on BBC:n kaikkien aikojen kallein faktasarja. Sarjan tuottaminen kesti neljä vuotta. Sarjan tuottajana toimi Alastair Fothergill ja musiikin sävelsi George Fenton. Sarjan juontaa BBC:n versiossa David Attenborough ja Suomessa Avaran luonnon vakiojuontajiin kuuluva Jarmo Heikkinen.
Sarjaan pohjautuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2007.
Osat
- Navalta navalle
- Vuodenaikojen vaihtelu on yksi maapallon elämää rytmittävistä valtavista muutosvoimista. Jääkarhunpentujen ensiaskeleiden lisäksi tänään seurataan Okavangojoen tulvia.
- Vuoristot
- Korkeiden vuoristojen rinteillä elää joukko maapallomme arimpia ja uhanalaisimpia eläimiä. Millainen on Etiopian ainutlaatuinen laavajärvi ja kuinka lumileopardi saalistaa?
- Makea vesi
- Makea vesi on elämämme kannalta tärkein luonnonvara. Suurten vesiputousten ja kosteikkojen lisäksi tutustutaan tänään mm. Baikaljärven eläimistöön ja piraijoiden elinpiiriin.
- Luolat
- Auringonvalon puutteesta huolimatta maapallon luolat kuhisevat elämää. Eräät kalat ovat sopeutuneet elämään luolien vesiputouksissa, mutta luolissa piilee myös vaarallisia myrkkykaasuja.
- Aavikot
- Kolmasosa planeettamme maapinta-alasta on erämaata, jossa eläinten ravinnon etsintää vaikeuttavat vielä rajut hiekkamyrskytkin. Kuinka Gobin autiomaan kamelit selviävät hengissä?
- Jäämaailmat
- Etelämanner on maailman kylmintä seutua, keisaripingviinit ovat kuitenkin sopeutuneet karuihin oloihin. Pitkä talvi verottaa ankarasti mursujen ja jääkarhujen rasvavarastoja.
- Suuret tasangot
- Maapallon maapinta-alasta yli neljännes on avointa tasankoa. Valtavat antilooppi- ja gasellilaumat houkuttelevat paikalle myös saalistajia. Entä millaisia ovat Itä-Euroopan ruohoarot?
- Viidakot
- Sademetsät ovat luonnon omia voimaloita, joissa elämän syke on kiivas ja taistelu olemassaolosta kovaa. Aikakameran avulla voidaan sademetsän kasvua seurata 1000 vuoden ajan.
- Matalat meret
- Auringonvalon ansiosta matalien merten rannikkovedet ja riutat sykkivät elämää. Sinne hakeutuu ryhävalaskin poikasineen ja kalaparvet houkuttelevat paikalle haita ja hylkeitä.
- Kausittaiset metsät
- Millaisia ovat Siperian valtavat metsät ja Tasmanian vielä tutkimattomat aarniometsät? Maapallon lehti- ja havupuumetsissä elää pandojen ja tiikerien lisäksi useita uhanalaisia eläimiä.
- Valtameren syvyydet
- Millaisia eliöitä valtamerten syvyyksissä asustaa? Kaikkia kummajaisia ei ole edes vielä löydetty; tänään tutustutaan mm Havaijin hohtaviin koralleihin ja kettuhain saalistustapoihin.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Planeettamme Maa (DVD)[vanhentunut linkki]
- BBC Planet Earth (Blu-Ray)[vanhentunut linkki]