Plan 9

Ensimmäinen julkaisu toimitettiin vuonna 1992 yliopistoille.[4]

Toinen julkaisu vuonna 1995 oli saatavilla kaupallisen lisenssin alla.[4]

Kolmas julkaisu vuonna 2000 on avoimen lähdekoodin lisenssillä.[4]

Neljäs julkaisu vuonna 2002 on uudella vapaan ohjelmiston lisenssillä.[4]

Helmikuussa 2014 käyttöjärjestelmä on julkaistu uudelleen GNU GPLv2 lisenssillä.[5]

Maaliskuussa 2021 Bell Labsin omistaja Nokia siirsi tekijänoikeudet Plan 9 Foundationille.[6] Siirron myötä lähdekoodit tulivat MIT-lisenssille.[7]

Käyttöjärjestelmä tukee ARM, x86, x86-64, MIPS, Alpha, SPARC ja PowerPC suorittimia.[1][4]

Myös NeXTstation (Motorola 68000 -sarja) ja BeBox tietokoneita on tuettu varhaisissa versioissa.[4][8][9]

9P protokolla on kehitetty vähentämään erikoistarkoitukseen tehtyjä ohjelmointirajapintoja.

9P protokolla tarjoaa useimmat ominaisuudet tiedostojärjestelmän kaltaisena rajapintana palvelin- ja asiakassovelluksien välillä.[1]

Protokolla mahdollistaa tiedostojärjestelmien etäkäytön Network File Systemin (NFS) tapaan (ks. hajautettu levyjärjestelmä).[10]

Linux-ydin tukee protokollaa.[11][10]

Protokollan määritelmästä on luonnos sen standardoimiseksi.[12]

Yksi Plan 9 ominaisuuksista on tiedostojärjestelmä, joka sallii muodostaa yhdistelmähakemistoja, joissa saman hakemiston alla näkyy käyttäjälle useiden muiden sijaintien sisältö.

Linux sisältää nykyään vastaavan mekanismin nimellä overlayfs.[13]

Nimiavaruudet (engl. namespace) mahdollistavat käyttäjäkohtaiset näkymät tiedostojärjestelmään.[1]

Vastaavanlainen ominaisuus on lisätty Linux ytimeen versiossa 3.8 (ks. Linux-nimiavaruudet).[14]

Fossil on Plan 9:lle tehty tiedostojen arkistopalvelin, joka tyypillisesti pitää perinteistä tiedostojärjestelmää paikallisella levyllä ja säännöllisesti arkistoi tilannekuvia Venti-palvelimelle.[15]

Käyttöjärjestelmä käyttää kauttaaltaan Unicoden UTF-8 merkistökoodausta, joka kehitettiin Plan 9:ää varten.[4][16][17]

Plan 9 kehitettiin käytettäväksi graafisella käyttöliittymällä.

Käyttöliittymänä toimii rio ikkunointijärjestelmä, joka korvasi aikaisemman 8½ ikkunointijärjestelmän.[1]

Ikkunointijärjestelmän on toteutettava yhtä aikaa kolmea asiaa ilmeisimpien lisäksi:[18]

• järjestelmärajapinta (laitteistokäsittely)
• ohjelmarajapinta (ikkunoiden hallinta)
• käyttöliittymä (hiiri, näppäimistö, valikot..)

Rio on epätavallinen ikkunointijärjestelmien keskuudessa koska se on toteutettu tiedostopalvelimena.[18] Plan 9:ssä lähes kaikki on tiedostopalveluina tai ainakin esitetty sellaisena.[18]

Plan 9 on ohjelmoitu C-kielen muunnoksella, jossa on eräitä eroavaisuuksia ANSI C -standardiin verrattuna.[2][3]

Osa Plan 9:stä on ohjelmoitu C-kielen kaltaisella rinnakkaisohjelmointiin tarkoitetulla Alef -kielellä. Alefin käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi vuoden 1995 toisen julkaisun jälkeen.[19][20]

Plan 9:n "everything is a file" -konseptia on kritisoitu koska tyyppijärjestelmä on ajonaikainen eikä helposti määriteltävissä tai dokumentoitavissa.[21]