Pitkä marssi 5
Pitkä marssi 5 (PM 5) on Pitkä marssi -rakettiperheeseen kuuluva kantoraketti. Sitä kehittää China Academy of Launch Vehicle Technology (CALT). Ensimmäinen laukaisu tehtiin 3. marraskuuta 2016 Wenchangin avaruuskeskuksesta.[1]
Suunnitteilla on kuusi varianttia, joista suurimman suorituskyky on 25 tonnia LEO:lle ja 14 tonnia GTO:lle. Suorituskyvyltään se kilpailee amerikkalaisten Delta IV Heavy:n, Atlas V:n ja Falcon 9:n kanssa.
Pitkä Marssi 5:n suunniteltuihin tehtäviin kuuluu kehitteillä olevan avaruusaseman laukaiseminen ja huoltaminen.[2] Lisäksi eräs ensimmäisistä lennoista tulnee laukaisemaan Chang’e-5 -kuualuksen, jonka tehtävänä on tuoda Maahan näyte Kuun pinnalta.[2] Vuonna 2020 ohjelmassa on Kuulento, Marslento ja miehitetyn aluksen testilento.[3]
PM 5:llä on yksi laukaisupaikka Wenchangin avaruuskeskuksessa eteläisessä Kiinassa.
Kehitys
PM 5 sarjan kehitysohjelma hyväksyttiin 2004.[4] Ohjelman tavoitteena on raskas kantoraketti, joka soveltuu erilaisiin laukaisuihin.[4] Samalla Kiinan avaruusohjelma siirtyy osittain käyttämään kerosiini ja vety nestehappi-ajoaineita hydratsiinien sijaan.[4] Ohjelman alkuvaiheen konsepteista osa eriytyi Pitkä marssi 6 ja Pitkä marssi 7 rakettien kehitykseen.[4] PM 5:ttä varten kehitettiin YF-77 H2/LOX -rakettimoottori.[4] Avoimen syklin turbopumpputoiminen moottori on Kiinan ensimmäinen suuren työntövoiman kryogeeninen moottori ja merkittävä tekninen kehitysaskel vaikkapa YF-75:stä.[4] Ongelmat YF-77 kanssa onkin aiheuttanut merkittäviä viivästyksiä ohjelmaan. Muilla käytettävillä moottoreilla on pidempi kehityshistoria.
Lennot
Ensimmäinen lento vuonna 2016 onnistui osittain. Ensimmäisen ja toisen vaiheen jälkeen lentora oli väärä mutta kolmas vaihe pysyi korjaamaan tilanteen. Kuormana oli kokeellinen sähköistä propulsiota testaava satelliitti GTO:lle.[4]
Toinen lento vuonna 2017 epäonnistui. Lentorata jäi vajaaksi. Syyksi todettiin vika YF-77-moottorissa. Tämän seurauksena moottori ja sitä käyttävä ensimmäinen ydinvaihe päivitettiin.
PM 5:n kolmas lento laukaistiin Wenchangin avaruuskeskuksesta 27. joulukuuta 2019. Lento vei Shijian-20 -testisatellitin GTO:lle.[3]
Huhtikuussa 2021 laukaistu 5B vei Kiinan avaruusaseman ensimmäisen modulin kiertoradalle.</ref>[5]
Ominaisuudet
| Kohde | Massa |
|---|---|
| LEO (200 x 400 km 42°:n inklinaatio) | 25 000 kg |
| GTO | 14 000 kg |
| Trans-Lunar Injection (TLI) | 8 200 kg |
Raketista on tarkoitus käyttää erilaisia variantteja. Ydinvaiheita on kaksi tai kolme ja lisäksi voi olla sivubuustereita.
Esimerkiksi kolmannella lennolla käytetty variantti oli seuraava.[3] Neljä sivuboosteria, joista kussakin on kaksi YF-100-moottoria palavat 180 sekuntia maksimissaan 12,054 kN työnnöllä. Niiden ajoaine on RP-1 / LOX. Ydinvaiheessa on kaksi päivitettyä YF-77-moottoria ja ajoaikaa 480 sekuntia. Ajoaineena on H2/LOX. Toisessa vaiheessa on kaksi YF-75D moottoria ja se käyttää H2/LOX -ajoainetta. Työntöä siinä on 176.52 kN ja ajoaikaa on 700 sekuntia. Kolmannessa vaiheessa on kaksi YF-50D moottoria ja ajoaineena on typpitetraoksidi ja epäsymmetrinen dimetyylihydratsiini. Ajoaikaa on 18 m 25 s.
Lähteet
- China Just Launched Its Largest Rocket Ever - Universe Today Universe Today. 3.11.2016. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
- Kiinan uusi superraketti testissä: nokka halkesi kahtia | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Arkistoitu 12.8.2015. Viitattu 11.11.2015.
- Long March 5 conducts critical Return To Flight mission NASASpaceFlight.com. 27.12.2019. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
- China conducts Long March 5 maiden launch NASASpaceFlight.com. 3.11.2016. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
- Suuren kiinalaisen avaruusraketin jäänteet putoavat lähipäivinä Maahan – kukaan ei vielä tarkalleen tiedä, minne Yle, 2021