Pitkää tietä Betlehemiin

Pitkää tietä Betlehemiin on käännös englanninkielisestä joululaulusta (carol) "Once in royal David’s city".

Once in Royal David's City (1897)

Englantilaiseen jouluperinteeseen kuuluvan carol-hymnin on kirjoittanut Cecil Frances Alexander (1818–1895), irlantilaisen arkkipiispan puoliso. Hän kirjoitti muun muassa muutamia lapsille soveltuvia tekstejä apostolisen uskontunnustuksen toisen artikkelin pohjalta. Tämä virsi liittyi uskontunnustuksen sanoihin ”sikisi Pyhästä Hengestä”. Englanninkielisen tekstin alku "Once in royal David's city" liittää laulun nimenomaan lapsille kirjoitetuksi, monet lapsille tarkoitetut kertomukset alkavat myös sanalla "Once". Laulu on julkaistu 1848 Alexanderin julkaisemassa kirjassa Hymns for Little Children. Laulu julkaisiin pian useissa anglikaanisen kirkon laulukirjoissa ja se on vakiinnuttanut paikkansa jouluaaton jumalanpalvelusten alkukulkueen musiikkina.[1] Tunnetuin sen käyttö on Cambrigen King's Collegen kappelin jouluaaton jumalanpalveluksessa "A Festival of Nine Lessons and Carols" (Yhdeksän lukukappaleen ja carolin juhla). Tämä laulu aloittaa jumalanpalveluksen siten, että kuoron poikasopraano laulaa kappelin eteisessä ensimmäisen säkeistön ilman säestystä. Kuoro ja urut jatkavat laulamalla 2. ja 3. säkeistön kulkueen tullessa sisälle ja seurakunta yhtyy lauluun 4. säkeistöstä alkaen.[2]

Laulun sävelmän tekijä on Henry John Gauntlett (1805–1876) ja sen eniten levinnyt harmonisointi on Arthur H. Mannin tekemä. Mann (1850–1929) oli King's Collegen urkuri ja hän julkaisi sovituksensa 1918 ja sitä on käytetty siitä lähtien.[1]

Alexanderin laulu on suomennettu verrattain myöhään. Ruotsin kirkon virsikirjassa se on virsi numero 129 "Pitkää tietä Betlehemiin kulki Joosef, Maria". Pekka Kivekkään 1995 tekemä käännös pohjautuu Eva Norbergin tekemään ruotsinkieliseen tekstiin "Och det hände vid den tiden". Eva Norberg on kuitenkin kääntänyt Alexanderin tekstin melko vapaasti ja hän on liittänyt laulun alkusanat Luukkaan evankeliumin jouluevankeliumin alkusanoihin. Hänen ajatuksensa oli, että virttä voitaisiin käyttää joulukuvaelman osana, siten että jouluseimi rakennetaan tai kootaan virren aikana. Virren englanninkielinen teksti ei liity alkua enempää jouluun, vaan muuttuu lastenlauluksi, jossa Jeesus antaa esimerkin lasten elämiselle ja joka kertoo miten Jeesus jakaa meidän elämämme ehdot.[1]

Siionin laulut -kirjassa laulusta on toinen, kolmisäkeistöinen suomennos: "Tallin seimen luona kerran" numerolla 22. Laulun on suomentanut Pekka Sipilä.[3]