Piitimen kunta

Piitimen[3] kunta (ruots. Piteå kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Piitime.[4]

Piitimen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio  Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Keskustaajama Piitime
Kuntakoodi 2581
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 3 086,04 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 42 323
 – Väestötiheys 13,7 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 3 086,04 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 42 323 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 84,80 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Piitimen pitäjä muodostettiin 1320-luvulla erottamalla se Skellefteån pitäjästä. Vuoden 1330 tienoilla Alaluulajan pitäjä erotettiin Piitimestä. Vuoden 1580 tienoilla erotettiin puolestaan Arvidsjaurin pitäjä. Vuonna 1686 Piitimen pitäjästä erotettiin Piitimen kaupunki, joka sai samalla oman kaupunkiseurakunnan. Älvsbyn kappeli erotettiin 1809.

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjät muutettiin maalaiskunniksi. Norrfjärdenin maalaiskunta erotettiin Piitimen maalaiskunnasta vuonna 1916 ja vuonna 1918 Piitimestä erotettiin vielä Hortlaxin maalaiskunta (suom. Hurttalahti). Vuoden 1952 kuntauudistuksessa kuntarajoja ei muutettu. Piitimen kuntablokki teki kuntaliitoksen jo vuonna 1967, jolloin kolme edellä mainittua maalaiskuntaa liitettiin Piitimen kaupunkiin. Vuonna 1971 Piitimen kaupungista tuli nykyinen Piitimen kunta.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Piitimen kaupungin vaakuna. Myös Piitimen maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

  • Piitimen maalaiskunta
    Piitimen maalaiskunta

Väestönkehitys
Piitimen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 28 936
1955
  
 29 662
1960
  
 30 047
1965
  
 31 033
1970
  
 32 800
1975
  
 35 547
1980
  
 38 402
1985
  
 38 870
1990
  
 40 034
1995
  
 40 923
2000
  
 40 363
2005
  
 40 873
2010
  
 40 892
2015
  
 41 548
2020
  
 42 226
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 146 5,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 352 0,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 960 4,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 37 090 89,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 444 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 436 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 188 651 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 69 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 19,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,9 2,5
  jalostus 24,8 25,2
  palvelut 70,1 70,2
  tuntematon 2,2 2,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 17 108 19 193
  työpaikkaomavaraisuus 89,1

Taajamat

Kunnassa on 13 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,2 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 286 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Piitime (ruots. Piteå)22 913
2Bergsviken2 283
3Rosvik1 735
4Norrfjärden1 362
5Hurttalahti (ruots. Hortlax)1 248
6Roknäs1 238
7Jävre576
8Lillpite429
9Böle424
10Hemmingsmark367
11Sjulsmark350
12Svensbyn342
13Blåsmark339

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Degeränget
  • Kopparnäs
  • Långträsk
  • Munksund
  • Norra Pitholm
  • Siikakoski (ruots. Sikfors)
  • Storsund
  • Södra Pitholm
  • Öjebyn

Luettelossa mainituista taajamista Degeränget, Norra Pitholm ja Öjebyn ovat sittemmin kasvaneet yhteen Piitimen taajaman kanssa. Lisäksi Södra Pitholm on kasvanut yhteen ensin Munksundin kanssa, joka sekin on myöhemmin kasvanut yhteen Piitimen taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Arnemark
  • Bärtnäset
  • Edet
  • Grundvik
  • Holmträsk
  • Kopparnäs
  • Långträsk
  • Maran + Skatan
  • Nybyn
  • Näsudden + Berget
  • Pite havsbad
  • Pålberget
  • Sikfors
  • Storsund
  • Svedjan + Träsket
  • Vitsand
  • Västra Liden + Östra Liden
  • Yttrefjärdens östra strand
  • Ön

Sikforsista on käytetty suomeksi nimeä Siikakoski.lähde?

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Koler
  • Lassbacken
  • Sikfors

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Piitimen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Piteå Norra Valkrets (29 valtuutettua)
  • Piteå Södra Valkrets (22 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Piitimen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 3 3 4 5 5 3 3 3 3 2 4 6 6 6 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 11 10 8 7 6 6 6 4 4 4 5 3 5 6 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 3 2 1 3 4 4 3 3 4 2 2 2 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 3 3 3 3 3 3 4 2 4 3 2 2 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 1 2 3 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 27 28 31 32 31 31 31 35 28 26 29 30 22 19 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 5 4 3 3 3 3 3 4 9 6 5 5 5 6 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 3 1 4 7 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[23] 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Piitimen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Hortlax
  • Piteå
  • Norrfjärden

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hortlax
  • Markbygdens kbfd
  • Norrfjärden
  • Piteå kbfd
  • Piteå landsförsamling (Piteå)
  • Piteå stadsförsamling

Kirkot

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.5.2022. (ruotsiksi)
  3. Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. Piteå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  5. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.5.2022. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Norrbottenin läänin kunnat
    Arjeplogin kunta • Arvidsjaurin kunta • Bodenin kunta • Haaparannan kunta • Jokimukan kunta • Jällivaaran kunta • Kalixin kunta
    Kiirunan kunta • Luulajan kunta • Pajalan kunta • Piitimen kunta • Ylikainuun kunta • Ylitornion kunta • Älvsbynin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.