Pistorasia

Pistorasia on laite, josta siihen liitetyn pistokkeen avulla voidaan ottaa virtaa eri laitteille. Laitteen teho määrittelee sen verkosta ottaman virran. Pistorasia on liitännän naarasosa. Pistorasia asennetaan kiinteästi seinään, kattoon tai lattiaan. Suomessa käytetään maadoitettuja ja maadoittamattomia pyöreitä pistorasioita sekä litteitä europistorasioita.

Kaksi maadoitettua pistorasiaa, joissa toisessa on pistoke paikoillaan.
Piirrosmerkkejä, vasemmalla 2-osainen pinta-asennettu maadoitettu pistorasia, oikealla uppoasennettuna.

Maadoitetut pistorasiat

Maadoitetussa eli sukopistorasiassa on maadoitusliuskat, jotka yhdistyvät maadoitetun pistotulpan kontakteihin. Näin kytketyn laitteen kuori tulee kytkettynä maahan ja vikatilanteessa sulake katkaisee virran. Maadoitusjohto on sähkötaulussa kytketty nollajohtoon. Aikaisemmin käytettiin myös ns. nollausta, jossa maadoitusliuskat oli suoraan rasiassa kytketty nollajohtoon. Maadoitettuja pistorasioita oli aiemmin lähinnä kosteissa tiloissa kuten pesuhuoneissa ja ulkotiloissa, tai jos lattia oli sähköä johtava. Maadoitettuun pistorasiaan voi kytkeä suojaeristetyn laitteen, mutta perinteistä maadoittamatonta laitetta ei turvallisuussyistä voi kytkeä, koska tilassa on maapotentiaalia joko tilan luonteen tai maadoitettujen laitteiden takia. Jos laitteessa on maadoittamaton pistoke, ei pistoketta saa muokata, vaan laite pitää toimittaa ammattilaisen muokattavaksi, jotta sitä voi turvallisesti käyttää maadoitetussa pistorasiassa.

Yleisin Euroopassa käytetty rasia on suko (lyhenne sanasta suojakosketin). Toinen käytetty on ranskalaistyylinen, jossa maadoitus on tehty pistorasiassa olevalla piikillä. Nykyiset pistotulpat on suunniteltu siten, että ne toimivat molemmissa, joten ne toimivat koko Manner-Euroopassa Tanskaa, Sveitsiä ja Italiaa lukuun ottamatta. Litteä suojaeristetty europistoke toimii myös näissä maissa.

Maadoittamattomat pistorasiat

Maadoittamattomia pistorasioita käytettiin ennen kuivissa tiloissa. Niitä ei ole saanut asentaa uusiin asennuksiin vuoden 1997 jälkeen. Maadoittamattoman pistorasian turvallisuus vikatilanteessa perustuu siihen ettei tilassa ole maadoitettuja laitteita tai muita esineitä. Tämä ei kuitenkaan ole ideaalinen ratkaisu esimerkiksi siksi, että lämpöpatteri on usein maadoitettu. Maadoittamattomassa, pyöreässä pistorasiassa voi käyttää kaikkia pistotulppatyyppejä, myös maadoitettuja. Näin kytketyt laitteet eivät ole maadoitettuja.

Muita pistorasioita

Muita Suomessa käytettyjä pistorasioita ovat valaisinpistorasiat, voimapistorasiat ja sähköautojen latauspistorasiat. Valaisinpistorasioita käytetään asunnoissa, ja ne ovat tarkoitettu kuluttajien asentamille valaisimille. Voimapistorasioita käytetään pääasiassa teollisuudessa, rakennustyömailla ja vastaavissa tiloissa, joissa tarvitaan kolmivaihevirtaa pistorasioista syötettäväksi. Sähköautojen latauspistorasiat ovat näistä uusimpia, ja ne ovat erityisesti sähköautoliitännöille suunniteltuja.[1]

Katso myös

Lähteet
  1. Pistorasiatyyppejä Suomessa stek.fi. Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Viitattu 19.7.2021.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.