Pistiöt

Pistiöt ovat pääasiassa monivuotisia ruohoja, harvemmin yksivuotisia tai pensaita. Lehdet ovat keskenään erikokoisia, lähes tai kokonaan ruodittomia ja sijaitsevat neljän valekiehkuroissa, joskus vastakkaisesti; lapa on ehyt- tai hammaslaitainen. Kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa tai ryhmittyneinä terminaalisiksi tiheiksi mykerömäisiksi tähkiksi. Kukinnon nahkeat ja usein väkäskarvahampaiset suojuslehdet ovat usein viiden parin ryhmissä limittäin. Verhiö on joko kahden esilehden sisällä tai paljaana; sen neljä liuskaa sijaitsevat kahtena erikokoisena vastakkaisparina ja ovat paksuuntuneita ja kovia tyveltään. Teriötorvi on laidetta lyhyempi, tyvestä laajentunut, ylempää kuroutunut; laide on yksihuulinen, ja huuli on pitkänomainen ja 3–5-liuskainen. Kaksivaltaisessa hetiössä on neljä hedettä, jotka kiinnittyvät teriötorven suulle tai sen lähelle; palhot ovat kovia, ja kaksi niistä on käyriä, leveitä ja litteitä, tavallisesti kärjestään lisäkkeellisiä; ponnet ovat yksiteekaisia ja karvaisia. Sikiäin on kalju, siinä on kaksi siemenaihetta lokerossaan; luotti on halkoinen. Kota on varreton, pitkänomainen tai soikiomainen, 2–4-siemeninen; siemenet ovat kovan varren, retinakulumin, päässä ja ovat kiekkomaisia ja kosteuteen reagoivien pitkähaaraisten karvojen peitossa.[1]

Pistiöt ovat kotoisin Vanhan maailman trooppisista ja subtrooppisista osista[1].

Pistiöitä tunnetaan noin 130 lajia, tunnetuimpana afrikkalainen nauhapistiö (Blepharis linariifolia).[1][2]

• 
  Blepharis ciliaris
• 
  Blepharis maderaspatensis
• 
  Blepharis mitrata