Pireuksen arkeologinen museo

Museon aula.

Pireuksen arkeologisen museon kokoelma sai alkunsa yksityiskokoelmana. Se käsitti muun muassa Pireuksen antiikin aikaisen sataman alueelta tehtyjä hauta- sekä muita löytöjä. Ensimmäinen museo perustettiin vuonna 1935. Nykyinen museo perustettiin vuonna 1966 aikaisemman laajennukseksi ja avattiin vuonna 1981. Uusi museorakennus rakennettiin vuosina 1996–1998. Tämän jälkeen vanha museorakennus jäi varastotiloiksi. Museo kärsi jonkin verran vaurioita vuoden 1999 maanjäristyksessä ja korjattiin tuon jälkeen.[1]

Museorakennus on kaksikerroksinen ja sen näyttelytilat koostuvat yhteensä kymmenestä salista. Lisäksi esineitä on näytillä myös museon ulkotiloissa. Museon kokonaispinta-ala on noin 1 400 neliömetriä ja näyttelytilojen koko noin 1 000 neliömetriä. Vanha museorakennus sijaitsee nykyisen museon vieressä. Aivan museon vieressä on myös hellenistisellä ajalla rakennetun Zean teatterin arkeologinen alue.[2][3]

Museo esittelee Pireuksen antiikin aikaisen kauppa- ja sotasataman historiaa ja alueelta tehtyjä löytöjä. Lisäksi sen kokoelmiin kuuluu esineitä muun muassa Kallithéasta, Moschátosta, Attikan rannikolta, Argo-Saronisilta saarilta sekä Kytheralta. Ajallisesti löydöt ajoittuvat mykeneläiseltä pronssikaudelta 1700-luvulta eaa. roomalaiselle ajalle 300-luvulle jaa. Merkittävimmät löydöt ajoittuvat klassiselle kaudelle 400- ja 300-luvuille eaa. Esineisiin kuuluu muun muassa marmorisia ja pronsissia patsaita, keramiikkaa, pronssiesineitä, figuriineja, soittimia, koruja, hautakiviä sekä votiivi- ja hautareliefejä.[3]

Varhaisimpiin löytöihin kuuluvat löydöt Kytheran minolaisesta vuorenhuippupyhäköstä sekä Ágios Konstantínoksen mykeneläisestä pyhäköstä Méthanan niemeltä. Museon merkittävimpiä esineitä ovat harvinaiset pronssiveistokset, joita on säilynyt antiikin ajalta muutoin suhteellisen vähän, koska niiden materiaali on käytetty myöhemmin uudelleen. Museon pronssipatsaat ovat säilyneet, koska ne oli piilotettu ennen roomalaisten hyökkäystä, ja jääneet unohduksiin. Niistä merkittävimmät ovat Apollonia esittävä niin kutsuttu Pireuksen Apollon arkaaiselta kaudelta noin 530–520 eaa., mikä on harvoja tuolta kaudelta säilyneitä pronssisia veistoksia; sekä Athenea esittävä pronssipatsas (Pireuksen Athene) ja kaksi Artemiin pronssipatsasta (Pireuksen Artemiit), jotka ovat 300-luvulta eaa. Merkittävimpiin esineisiin lukeutuvat myös Moscháton Kybelen temppelin sekä Kallithéan temppelinkaltaisen muistomerkin veistokset.[3][4]

Ensimmäinen kerros

• 
  Pireuksen leijona, 300-luku eaa.
• 
  Timokleideen lekythos, n. 375–350 eaa.
• 
  Hautastele, jäähyväisiä jättävä nainen, n. 330 eaa.
• 
  Roomalaisten patsaiden huone.
• 
  Efebi, roomalainen kopio, 100-luku jaa.
• 
  Keisari Balbinuksen patsas, 238 jaa.

Toinen kerros

• 
  Hautakivien huone.
• 
  Nuori atleetti, noin 400 eaa.
• 
  Nuori atleetti sivulta.
• 
  Andronin ja hänen poikansa hautastele, n. 375–350 eaa.
• 
  Diogeneen Apollonideen pojan hautastele, jossa maalaus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin, Pyrrha, n. 350 eaa.
• 
  Tragedianaamio, n. 350 eaa.
• 
  Pronssipatsaiden huone.
• 
  Arkaainen Pireuksen Apollon, n. 530–520 eaa.
• 
  Ensimmäinen pronssinen Artemis, n. 350 eaa.
• 
  Toinen pronssinen Artemis, n. 350 eaa.
• 
  Pireuksen Athene, 300-luku eaa.
• 
  Pireuksen Athene, yksityiskohta kasvoista.

Ulkotilat

• 
  Mnesitheoksen hauta, n. 330–320 eaa.
• 
  Hauta-aitauksen (300-luku eaa.) rekonstruktio.
• 
  Hautapylväitä ja steeloja.
• 
  Zean teatterin jäänteet.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pireuksen arkeologinen museo Wikimedia Commonsissa