Pireus

Pireus (kreik. Πειραιάς, Peiraiás; m.kreik. Πειραιεύς, Peiraieus) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Πειραιά, Dímos Peiraiá), joka sijaitsee Pireuksen alueyksikössä Attikan alueella ja kuuluu Ateenan metropolialueeseen. Kaupunki on alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Kaupungin ja kunnan pinta-ala on 10,865 neliökilometriä ja väkiluku 163 688. Koko Suur-Pireuksen väkiluku on 448 997 (vuonna 2011).[1][2]

Pireus
Pireuksen kunta

Πειραιάς
Δήμος Πειραιά
Pireuksen kaupunkia.
Pireuksen kaupunkia.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Pireus

Koordinaatit: 37°57′N, 23°38′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Attika
Alue Attika
Alueyksikkö Pireus
Hallinto
  Asutustyyppi kunta, kaupunki
  Kallikrates-koodi 5101
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 10,865 km²
  Metropolialue 50,417 km²
Väkiluku (2011) 163 688[1]
  Kaupunki 163 688
  Väestötiheys 15 065,62 as./km²
  Metropolialue 448 997
  Väestötiheys metropolialue 8 905,67 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
  Kesäaika UTC+3
Postinumero 185 xx
Suuntanumero(t) 21
Rekisterikilpi Υ











Pireus on Kreikan neljänneksi suurin kaupunki.[1] Se on Ateenan satamakaupunki, ja Pireuksen satama on Kreikan tärkein ja koko Välimeren alueen suurimpia. Pireus oli Ateenan satama jo antiikin aikana. Vuonna 1834 alkaneessa jälleenrakennuksessa se valittiin myös uuden Ateenan satamaksi, ja se on merkittävä niin rahti- kuin matkustajaliikenteen satamana, josta on lauttayhteys lähes kaikille Egeanmeren saarille. Pireuksessa toimii Pireuksen yliopisto.

Maantiede

Pireuksen Mikrolímanon satama, antiikin Munikhian satama.

Pireus sijaitsee Saroninlahden rannalla noin kahdeksan kilometriä Ateenan keskustasta lounaaseen. Pireus muodostaa oman kuntansa, Pireuksen kunnan. Se kuuluu Pireuksen alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Pireuksen kaupunki on Pireuksen alueyksikön hallinnollinen keskus. Aiemmin se hallinnoi Pireuksen prefektuuria, joka lakkautettiin vuoden 2011 alusta. Pireuksen alueyksikkö vastaa Suur-Pireuksen aluetta, ja siihen kuuluvat Pireuksen kunnan lisäksi kunnat Keratsíni-Drapetsóna, Korydallós, Níkaia-Ágios Ioánnis Réntis ja Pérama. Ne ovat yhdessä osa Ateenan metropolialuetta.

Pireuksen kaupunki on kasvanut sen sataman ympärille, ja se on nykyisin erittäin tiheästi rakennettua aluetta. Kaupungin vanha keskusta sijaitsee niemellä vanhan satamalahden eli nykyisen lauttasataman sekä Fálironlahden välissä. Lisäksi varsinaisen Pireuksen kaupungin alueeseen kuuluu alueita Pireuksen niemen pohjois- ja koillispuolella. Pireuksen satama on laaja ja suuri osa varsinkin rahtisatamasta sijaitsee naapurikuntien alueella kaupungin länsipuolella. Pireuksen kuntaan kuuluvat myös Saroninlahdessa sijaitsevat Psyttáleian[1] ja Koumoundoúroun saaret.[3]

Kaupunginosat

Pireuksen kaupunginosia ovat:

  • Agiá Sofiá (Maniátika)
  • Ágios Neílos
  • Ágios Vasíleios
  • Chatzikyriákeio
  • Chiótika
  • Dimotikí agorá
  • Evangelístria
  • Freattýda
  • Goúva tou Vároula
  • Ilektrikós (Lemonádika)
  • Kallípoli
  • Kamínia
  • Karvouniárika
  • Kastélla (Profítis Ilías)
  • Kopí
  • Koumoundoúrou
  • Maltézika
  • Mikrolímano
  • Terpsithéa
  • Troúmpa
  • Vókos
  • Voúrla
  • Vryóni
  • Xavéri
  • Ydraíika
  • Zéa (Pasalimáni)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Pireus

Pireuksen niemi oli alun perin saari, joka kasvoi sittemmin yhteen mantereen kanssa. Alueen varhaisimmat asutukseen viittaavat löydöt ovat helladiselta kaudelta noin ajalta 2600–1900 eaa. Pireuksen nimi on peräisin kreikan sanasta peran, joka viittaa toisella puolella sijaitsevaan alueeseen jostakin katsottuna, tai tähän liittyvästä verbistä peraioō, joka tarkoittaa jonkun laivaamista toiselle puolelle.[4][5]

Eetioneian portin rauniot.

Historiallisena aikana Pireus mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 508 eaa. Kleistheneen uudistusten yhteydessä. Uudistuksessa Pireuksesta tuli yksi Attikan demoksista, ja se kuului Hippothontiksen fyleen. Themistokles aloitti alueen linnoittamisen ja sataman rakentamisen vuonna 493 eaa., ja Pireuksesta tuli Ateenan pääsatama Faleronin sijaan. Noin 465–446 eaa. Pireus yhdistettiin Ateenaan niin kutsutuilla Pitkillä muureilla, joiden tarkoitus oli suojata sisämaassa olleelle Ateenalle elintärkeää yhteyttä merelle.[4][6]

Pireus toimi antiikin Ateenan kauppa- ja sotasatamana. Kaupungissa oli yhteensä kolme luonnonsatamaa: Kantharos, joka sijaitsi nykyisen satamalahden alueella, sekä Zea ja Munikhia. Satamista toimi Ateenan suuri laivasto, jonka ansiosta Ateena oli 400-luvulla eaa. Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita ja suurin merimahti. Laivaston trieerejä eli kolmisoutuja varten satamissa oli suuri määrä laivasuojia. Tunnettu arkkitehti Hippodamos suunnitteli kaupunkiin asemakaavan, joka oli Kreikan ensimmäisiä. Siihen kuului muun muassa kaksi agoraa. Kaupungissa oli lukuisia julkisia rakennuksia sekä pyhäköitä.[4][6]

Roomalaiset hävittivät Pireusta Ateenan valtauksen yhteydessä vuonna 86 eaa. Roomalaisajalla erityisesti 100-luvulla jaa. satama kukoisti jälleen. Se kärsi tuhoja herulien hyökkäyksessä 267 jaa. ja tuhoutui Alarikin johtamien visigoottien hyökkäyksessä 395 jaa.[4][6]

Nykyinen kaupunki ja kunta

Bysanttilaisella keskiajalla, frankkivallan aikana ja osmanivallan aikana Pireuksella oli vain pieni merkitys. Frankkivallan aikana satama tunnettiin nimillä Dragon Porto ja Porto Leone, osmaniajalla vastaavasti Aslanin satamana. Jälkimmäiset nimet viittaavat satamassa olleeseen leijonapatsaaseen, jonka Francesco Morosini vei Venetsiaan vuonna 1688.[4][7]

Pireusta vuonna 1896.

Kreikan vapaussodan aikana Pireus oli autiona. Ensimmäiset uudet asukkaat saapuivat vuonna 1829. Satama ja kaupunki alkoivat kehittyä nopeasti sen jälkeen, kun Ateenasta tehtiin itsenäistyneen Kreikan pääkaupunki vuonna 1834. Pireuksen kunta perustettiin vuonna 1835.[8]

1800-luvun ja 1900-luvun kuluessa Pireus kehittyi merkittäväksi teollisuuskaupungiksi ja myös Kreikan merkittävämmäksi kauppasatamaksi, minkä aseman se vei Sýroksen Ermoúpolilta 1800-luvun lopulla. Tähän vaikutti muun muassa Korintin kanavan avaaminen vuonna 1893. Pireukseen muutti paljon ihmisiä eri puolilta kreikankielistä aluetta. Kaupunkiin suunniteltiin nykyaikainen asemakaava, joka noudattaa osin antiikin aikaista, ja rakennettiin lukuisia uusklassista arkkitehtuuria edustaneita julkisia rakennuksia, kuten kaupungintalo, kaupunginteatteri (”kunnallinen teatteri”) ja koulurakennuksia, sekä kirkkoja. Pireuksen ja Ateenan välille avattiin koko Kreikan ensimmäinen rautatie, nykyinen Ateenan metron Linja 1, vuonna 1869. Vuosisadan lopulla rautatieyhteyttä jatkettiin muualle maahan.[4][8][9]

Vuonna 1889 kaupungissa oli noin 35 000 asukasta[10] ja vuonna 1896 jo noin 51 000 asukasta.[9] 1920-luvulla Pireus sai paljon erityisesti Vähä-Aasiasta muuttaneita evakkoja Kreikan ja Turkin väestönvaihdon seurauksena. Seurauksena kaupunki ja sen suuralue kasvoivat muun Ateenan seudun tavoin nopeasti ja hallitsemattomasti. Suur-Pireuksen väkiluku lähes kaksinkertaistui muutamassa vuodessa, ollen vuonna 1920 noin 133 000 ja vuonna 1928 jo noin 252 000. Vanhan Pireuksen ympärille syntyi suuri määrä uusia asutuksia, kuten Níkaia, Keratsíni ja Drapetsóna.[11]

Nopea kasvu aiheutti sosiaalisia ongelmia ja levottomuutta.[11] Muualta muuttaneiden myötä Pireuksesta tuli kuitenkin myös merkittävä nykykreikkalaisen kulttuurin kannalta.[4] Muun muassa rebetiko-musiikki kehittyi kaupungissa nykyiseen muotoonsa Vähä-Aasiasta muuttaneiden musiikkiperinteen pohjalta.

Toisen maailmansodan aikana Pireus oli sekä saksalaisten että liittoutuneiden suorittamien pommitusten kohteena. Satama tuhoutui lähes kokonaan, ja myös muu kaupunki kärsi suuria tuhoja. Noin 15 000 kaupunkilaista kuoli, näistä noin 11 000 nälkään talvella 1941–1942.[11]

Sodan jälkeen kaupunkia jälleenrakennettiin voimakkaasti, ja se sai nykyisen luonteensa tiiviisti rakennettuna betonikaupunkina. Myös satamaa kehitettiin ja nykyaikaistettiin, ja se on kasvanut voimakkaasti.[4][11]

Liikenne

Satama

Pääartikkeli: Pireuksen satama

Pireuksen satama on Kreikan suurin ja vilkkain. Vuonna 2014 satama oli maailman 39. suurin, Euroopan kahdeksanneksi suurin, Välimeren kolmanneksi suurin ja itäisen Välimeren suurin satama.[12]

Satamaan kuuluu lauttasatama, joka sijaitsee vanhassa satamalahdessa aivan kaupungin keskustassa, laaja rahti- ja konttisatama, joka sijaitsee Keratsínin ja Péraman alueilla varsinaisen Pireuksen kaupungin länsipuolella, autoterminaali tuontiautoille sekä risteilylaivojen terminaali. Lauttasatamasta on yhteydet lähes kaikille Egeanmeren saarille ja erityisen tiheät yhteydet Argo-Saronisille saarille ja pohjoisille Kykladeille.

Raideliikenne

Pireuksen lauttasataman lähellä sijaitsee Ateenan metron asema Pireus, josta on yhteys metron Linjalla 1 Ateenan keskustaan sekä Linjalla 3 Ateenan keskustan kautta Ateenan kansainväliselle lentoasemalle. Kaupungin muita metroasemia ovat Linjalla 1 Fáliro ja Linjalla 3 Dimotikó Théatro ja Maniátika.

Lauttasataman lähellä on myös Pireuksen rautatieasema, josta on proastiakós-paikallisjunayhteys Ateenan keskustaan, josta on vaihto kaukojuniin, sekä Ateenan kansainväliselle lentoasemalle.

Nähtävyydet

Pireuksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Pireuksen arkeologinen museo, jossa on muun muassa merkittäviä antiikin aikaisia pronssiveistoksia,[13] sekä Kreikan merenkulkumuseo.[14] Muita nähtävyyksiä ovat eräät antiikin aikaiset rauniot, kuten Zean teatteri ja muutamat kaupunginmuurin jäänteet. Antiikin ajan jäänteitä kaupungissa on kuitenkin suhteellisen vähän. Merkittävin kirkko on Pireuksen hiippakunnan katedraali Pyhän Kolminaisuuden katedraali.

Urheilu

Kreikan suurin ja maineikkain urheiluseura Olympiakos on kotoisin Pireuksesta. Se tunnetaan erityisesti jalkapalloseura Olympiakos FC:sta, jonka kotistadion on Néo Fálirossa sijaitseva Karaïskákis-stadion. Néo Fálirossa sijaitsee myös urheilustadion ja monitoimiareena Rauhan ja ystävyyden stadion.

Lähteet

  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Δερμιτζόγλου, Γεώργιος et al.: Ο τουρισμός πόλεων (city break) ως βιώσιμο εργαλείο αξιοποίησης πολιτισμικής κληρονομιάς: Η περίπτωση της πόλης του Πειραιά (20ο Επιστημονικό Συνέδριο Συνδέσμου Ελλήνων Περιφερειολόγων «Η περιφέρεια σε καμπή: Μετα-ψηφιακές κοινότητες, νέος τοπικισμός και επανεθνικοποίηση - Αναπτυξιακές προεκτάσεις», Χαροκόπειο Πανεπιστήμιο 4-5 Ιουνίου 2018, 2018) academia.edu. Viitattu 23.10.2019.
  4. History Destination Piraeus. Arkistoitu 2.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
  5. Προϊστορικοί Χρόνοι Δήμος Πειραιά. Viitattu 20.3.2017. [vanhentunut linkki]
  6. Αρχαίοι Καιροί Δήμος Πειραιά. Viitattu 20.3.2017. [vanhentunut linkki]
  7. Αιώνες της παρακμής Δήμος Πειραιά. Viitattu 20.3.2017. [vanhentunut linkki]
  8. Το θαύμα της αναδημιουργίας Δήμος Πειραιά. Viitattu 20.3.2017. [vanhentunut linkki]
  9. Το πρώτο λιμάνι της χώρας Δήμος Πειραιά. Viitattu 20.3.2017. [vanhentunut linkki]
  10. Chronology Piraeus Port Authority. Arkistoitu 23.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
  11. Η πόλη τον 20ο αιώνα Δήμος Πειραιά. Viitattu 20.3.2017. [vanhentunut linkki]
  12. World Port Traffic Data 2014. IAPH – International Association of Ports and Harbors. Arkistoitu 15.6.2016. Viitattu 20.3.2017.
  13. Archaeological Museum of Piraeus Athens Info Guide. Viitattu 23.9.2020.
  14. The Hellenic Maritime Museum Piraeus Greece. Viitattu 23.9.2020.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.