Pilvenpiirtäjä

Pilvenpiirtäjä (engl. skyscraper) on korkea yhtenäisesti ihmisten oleskeluun soveltuva rakennus. Pilvenpiirtäjälle ei ole virallista tai vakiintunutta korkeuskriteeriä; kiinteistöinformaatioyhtiö Emporiksen määritelmän mukaan pilvenpiirtäjä on vähintään 100 metriä korkea kerrostalo.[1] Rakennusten luokittelussa käytetään joskus myös 500 jalan (152,4 metriä) tai 150 metrin rajaa.

New Yorkissa sijaitseva Empire State Building oli maailman korkein rakennus vuosina 1931–1972.

Historiaa

Ensimmäiset rakennukset, joista on alettu käyttää nimitystä ”pilvenpiirtäjä”, rakennettiin Chicagoon 1870- ja 1880-luvuilla, kun keskeisistä liikepaikoista alkoi olla pulaa nopeasti kasvaneessa suurkaupungissa. Parhaat paikat haluttiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, ja ainut mahdollisuus oli kasvattaa rakennusten kerrosmäärää. Vuosisadan loppupuolella tapahtunut hissien kehitys ja uusi teräsrunkorakenne loivat tekniset edellytykset entistä korkeampien talojen rakentamiselle.

Ensimmäinen turvallinen henkilöhissi asennettiin tavarataloon New Yorkissa vuonna 1857. Tämän jälkeen oli mielekästä rakentaa rakennuksia, jotka olivat yli viisi kerrosta korkeita. Arkkitehdit siirtyivät myös käyttämään rakennuksissa raudasta tehtyä tukirunkoa, jonka ansiosta alakerroksissa ei enää tarvinnut olla seininä massiivisia tiilimuureja yläkerroksia kannattelemassa. Näin saatiin myös alimpiin kerroksiin enemmän pinta-alaa myymälöitä varten. Lopullinen läpimurto rakennustekniikassa oli teräksen käyttöönotto tukirakenteissa. Teräs oli rautaa lujempaa ja kevyempää, joten voitiin rakentaa entistä korkeampia rakennuksia.[2]

Maailman ensimmäisenä pilvenpiirtäjänä pidetään yleisesti Chicagon Home Insurance Buildingia, joka valmistui 1884–1885. Siinä oli teräsrunko, kymmenen kerrosta ja korkeutta 42 metriä. Teräsrungon lisäksi rakennus tukeutui kuitenkin myös perustuksen graniittipilareille ja takaosan tiiliseinään.[3]

Sähkövalon ja koneellisen ilmastoinnin myötä voitiin suuriin rakennuksiin sijoittaa tiloja muuallekin kuin ulkoseinälle, ja Chicagon ja New Yorkin keskustoihin rakennettiinkin 1900-luvun alussa suuri määrä korkeita rakennuksia. Uudet pilvenpiirtäjät olivat aina vain korkeampia, ja 1930-luvulla rakennettiin jo 300-metrisiä torneja.

Pilvenpiirtäjiä alettiin vähitellen rakentaa myös muihin Yhdysvaltain suuriin kaupunkeihin sekä 1930-luvulla myös Latinalaiseen Amerikkaan, Japaniin ja Hongkongiin. Myös Moskovaan rakennettiin ”Stalinin hampaina” tunnetut seitsemän pilvenpiirtäjää.

Muuallekin Eurooppaan alkoi nousta pilvenpiirtäjiä, ensimmäisenä Madridiin 1950-luvulla, ja esimerkiksi Frankfurt am Main on nykyisin tunnettu lukuisista pilvenpiirtäjistään. Euroopassa pilvenpiirtäjiä on kuitenkin rakennettu vähemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Pääsyynä on, että Euroopassa suurkaupunkien keskustat kasvoivat 1800-luvulla, ennen kuin pilvenpiirtäjien rakennustekniikka kehittyi. Euroopan suurkaupungeissa on edelleen melko vähän pilvenpiirtäjiä. Esimerkiksi Pariisissa on 1990-luvun alusta asti ollut kiellettyä rakentaa yli 37 metriä korkeita rakennuksia; La Défensen alue pilvenpiirtäjineen sijaitsee kolmen kunnan alueella hallinnollisesti Pariisin ulkopuolella.[4] Kaupungin ainoaa pilvenpiirtäjää, 209 metriä korkeaa ja 58-kerroksista Tour Montparnassea (1972) on pidetty rumana. Siitä huolimatta rakennuksesta on tullut tärkeä turistikohde.[5] Vuonna 2008 hallinto on antamassa luvan kuudelle maksimissaan 200 metriä korkealle pilvenpiirtäjähankkeelle eri puolille kaupunkia.[6] Myöhemmin kaupunginvaltuusto antoi luvan kuudelle rakennukselle.[7]

Pitkään maailman korkein pilvenpiirtäjä oli 1931 New Yorkiin valmistunut 102-kerroksinen ja 381 metriä korkea Empire State Building. Yhdysvaltoihin rakennettiin 1970-luvulla ensimmäiset yli 400 metriä korkeat pilvenpiirtäjät. Maailman korkein rakennus oli parin vuosikymmenen ajan Chicagon 442 metriä korkea Willis Tower (aikaisemmin Sears Tower), kunnes 1998 valmistunut Kuala Lumpurin Petronas Towers ohitti sen korkeudessa. Sen jälkeen on alkanut erittäin korkeiden pilvenpiirtäjien rakennusbuumi.

Kun vuonna 1989 maailman kymmenen korkeinta asuin- tai toimistorakennusta sijaitsivat kaikki Yhdysvalloissa, vuonna 2009 maailman kymmenen korkeimman asuin- ja toimistorakennuksen luetteloon mahtui enää yksi amerikkalainen rakennus; muut sijaitsivat Lähi-idässä ja muualla Aasiassa.[8]

2000-luvulla Lähi-itään on suunniteltu useita poikkeuksellisen korkeita rakennuksia, kuten Burj Khalifa, joka oli valmistuttuaan 828-metrinen. Japaniin on hahmoteltu jopa neljän kilometrin korkuista rakennusta nimeltä X-Seed 4000.lähde?

Pilvenpiirtäjät Suomessa

Helsingissä käytiin kiistaa pilvenpiirtäjien rakentamisesta 1920-luvulla. Kyse oli kuitenkin melko matalista rakennuksista, sillä suunniteltu Suomi-Filmin Kino-Palatsi-rakennus Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmaan olisi ollut 17–18-kerroksinen, mutta se sai luvan vain 12-kerroksisena eikä toteutunut. Toteutunut Hotelli Tornin torniosa on vain 14-kerroksinen, ja se rakennettiin ennen rakennusluvan saantia, sillä asian käsittely oli vielä kesken Korkeimmassa oikeudessa.[9]

Helsingin asemakaava-arkkitehtina oli tuolloin Bertel Jung, joka oli piirtänyt Hotelli Tornin rakennuksen. Hän vastusti Suomi-Filmin Kino-Palatsi-hanketta, jonka takana olleet tulkitsivat, että kyse oli ruotsinkielisten arkkitehtien ja liikemiesten hyökkäyksestä suomenkielistä yritystoimintaa vastaan aikana, jolloin kielikiistat olivat kuumimmillaan. 1930-luvun lama pani pisteen pilvenpiirtäjähankkeille, ja jo 1929 hyväksytty rakennusjärjestys otti rakennuskorkeuteen tiukemman kannan.[9]

2000-luvulla Suomeen on alettu rakentaa yli 20-kerroksisia rakennuksia kuten Helsingin Cirrus ja Tampereen Hotelli Torni. Helsingin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan, Espoon Keilaniemeen ja Tampereelle on kaavoitettu korkeiden rakennusten ryhmiä. Korkeimpiin on suunniteltu noin 40 kerrosta. Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä[lower-alpha 1] on syksyllä 2019 valmistunut 134 metriä korkea Majakka Helsingin Kalasatamassa.[10]

Nykyaikainen pilvenpiirtäjä

Rakenteellisena haasteena pilvenpiirtäjissä on rakenteiden kantavuuden lisäksi rungon riittävä jäykistys tuulikuormia vastaan. Nykyaikaisissa pilvenpiirtäjissä on tavallisesti teräksestä ja lujitetusta betonista valmistettu jäykistävä keskirunko. Keskirungon yhteydessä sijaitsevat hissikuilut, porraskäytävät ja pystysuorat ilmastointikanavat. Tämäntyyppinen rakenne kestää hyvin tuulikuormia ja ehkäisee rungon värähtelyjä.[11] Pohjois-Amerikassa on käytetty pääasiassa teräsrunkorakenteita, muualla on rakennettu myös betonirunkoisia pilvenpiirtäjiä.lähde?

Suomeen 2010-luvulla suunnitellut korkeat tornit on kaikki suunniteltu betonirunkoisiksi. Julkisivumateriaaleina käytetään tyypillisesti alumiinia ja lasia, sekä komposiittirakenteita kevytrakenteisissa julkisivuissa, tai betonirakenteita.lähde?

Paloturvallisuus

Korkeat rakennukset tehdään paloturvallisemmiksi kuin matalat. Pilvenpiirtäjissä käytetään poikkeuksetta automaattista palonsammutusjärjestelmää. Porras- ja hissikuilut palo- ja savueristetään ja niiden edessä on savueristetty aula, kun matalissa kerrostaloissa huoneistot ja hissit avautuvat yleensä suoraan porrashuoneeseen. Kun aikaisemmin hissien käyttö poistumiseen paloevakuoinnissa kiellettiin, uusi hissitekniikka mahdollistaa nyt niiden käytön evakuointiin, ja tavasta on tulossa normi.[12][13] Hissien sähkönsaanti turvataan palosuojatuilla kaapeleilla ja sähkökatkon varalta talon omalla virtalähteellä. Tulipalon yhteydessä evakuoidaan yleensä vain lähimmät kerrokset, ellei sprinklerijärjestelmä ole sammuttanut tai rajoittanut paloa niin ettei evakuointia tarvita. Hissien käyttö merkitsee sitä, että liikuntarajoitteisten on helpompi poistua modernista pilvenpiirtäjästä kuin vanhasta kerrostalosta, jonka hissien käyttö palotilanteessa on kielletty ja porrashuone täyttyy savulla.lähde?

Pelastusalan asiantuntijoiden mukaan automaattisilla sammutusjärjestelmillä varustetut tornitalot eivät ole vähemmän paloturvallisia kuin matalat rakennukset.[14][15]

Korkeimpia rakennuksia lähihistoriasta tähän päivään
RakennettuNimiKaupunkiMaaKorkeus (m)KerroksiaHuipun korkeus (m)Rakennuksen tila
1873Equitable Life BuildingNew York Yhdysvallat43 8Purettu[16]
1889Auditorium BuildingChicago Yhdysvallat82 17106 Käytössä[16]
1890New York World BuildingNew York Yhdysvallat94 20106 Purettu[16]
1894Manhattan Life Insurance BuildingNew York Yhdysvallat106 18Purettu[16]
1899Park Row BuildingNew York Yhdysvallat119 30Käytössä[16]
1901Philadelphian kaupungintaloPhiladelphia Yhdysvallat155,8 9167 Käytössä[16]
1908Singer BuildingNew York Yhdysvallat187 47Purettu[16]
1909Met Life TowerNew York Yhdysvallat213 50Käytössä[16]
1913Woolworth BuildingNew York Yhdysvallat241 57Käytössä[16]
193040 Wall StreetNew York Yhdysvallat70283 Käytössä[16]
1930Chrysler BuildingNew York Yhdysvallat282 77319 Käytössä[16]
1931Empire State BuildingNew York Yhdysvallat381 102449 Käytössä[16]
1972World Trade Center (pohjoistorni)New York Yhdysvallat417 110526,3 Tuhoutunut[16]
1974Willis TowerChicago Yhdysvallat442 108527 Käytössä[16]
2003Taipei 101Taipei Taiwan448 101509 Käytössä[16]
2010Burj KhalifaDubai Yhdistyneet arabiemiirikunnat828162818Käytössä

Kuuluisia pilvenpiirtäjiä

Katso myös

Huomautukset
  1. 100 metrin määritelmän mukaan

    Lähteet
    1. skyscraper, definition (kiinteistöinformaatioyhtiön verkkosivu) Emporis Standards. Emporis GMBH. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
    2. Skyscraper Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.8.2009.
    3. Home Insurance Building (kiinteistöinformaatioyhtiön verkkosivu) Emporis. Emporis GMBH. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
    4. Pilvenpiirtäjä nousemassa Pariisiin pitkän pannan jälkeen, Helsingin Sanomat 3.10.2008 B1, www-linkki (maksullinen)[vanhentunut linkki]
    5. Ganley, Elaine: Paris skyscraper, an eyesore to some, has new problem: asbestos contamination (Arkistoitu – Internet Archive), AP Worldstream 15.3.2005, Associated Press (luettu 10.10.2008)
    6. Faure, Gaelle: Paris considering taller buildings (Arkistoitu – Internet Archive), AP Online 8.7.2008, Associated Press (luettu 10.10.2008)
    7. Paris to allow high-rise buildings 8. heinäkuuta 2008. France 24. Viitattu 16.7.2019. (englanniksi)
    8. Marko Laitala: Korkeimmat pilvenpiirtäjät nousevat idässä - Top10:ssä vain yksi amerikkalainen tekniikka&talous. 1.11.2009. Talentum. Viitattu 14.8.2012. [vanhentunut linkki]
    9. Antti Manninen: Helsinki taisteli pilvenpiirtäjistä. Helsingin Sanomat, 4.4.2011, s. A8, A12.
    10. Jari Pietiläinen: Suomen korkein pilvenpiirtäjä saa ensimmäiset asukkaansa – muuttorumba kestää 4 viikkoa Helsingin Uutiset. 25.11.2019. Viitattu 12.4.2020.
    11. Finniston, Monty & Williams, Trevor & Bissell, Christopher: ”Skyscraper”, Oxford Illustrated Encyclopedia of Invention and Technology, s. 322. "Modern skyscrapers such as the World Trade Center, New York, have steel and concrete hull-and-core structures. The central core–a reinforced concrete tower–contains lift shafts, staircases, and vertical ducts. From this core, the concrete and steel composite floors span on to a steel perimeter structure; a lightweight aluminium and glass curtain wall encloses the building. This type of construction is the most efficient so far designed against wind forces.". Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-869138-6. (englanniksi)
    12. Use of Lift for Evacuation of Building Occupants (pdf (5.0 Mt)) (hissien käyttöopas) Randy Tan Fire Safety & Shelter Department, SCDF. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
    13. Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings (pdf) fire.nist.gov. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
    14. Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Rakennuslehti. 13.2.2012. Suomen Rakennuslehti Oy, Sanoma. Viitattu 14.8.2012.
    15. Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi. 11.2.2012. Sanoma. Arkistoitu 13.2.2012. Viitattu 14.8.2012.
    16. Tallest Buildings (kiinteistöinformaatioyhtiön verkkosivu) Emporis. Emporis GMBH. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)

      Kirjallisuutta
      • Silja Laine: ”Pilvenpiirtäjäkysymys” – Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat. Turun yliopisto 2011 (väitöskirja).

      Aiheesta muualla

       

      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.