Pikkumuurahaiskarhu
Pikkumuurahaiskarhu (Cyclopes didactylus) on muurahaiskarhujen alalahkoon kuuluva, Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä nisäkäs, sukunsa ja heimonsa ainoa laji.
Pikkumuurahaiskarhu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Pilosa[2] |
Alalahko: | Muurahaiskarhut Vermilingua[2] |
Heimo: |
Cyclopedidae[2] Pocock, 1924 |
Suku: |
Pikkumuurahaiskarhut Cyclopes Gray, 1821[3] |
Laji: | didactylus |
Kaksiosainen nimi | |
Cyclopes didactylus |
|
Pikkumuurahaiskarhun levinneisyys |
|
Katso myös | |
Pikkumuurahaiskarhu Wikispeciesissä |
Ulkonäkö ja koko
Pikkumuurahaiskarhu on pienikokoinen: se kasvaa vain 35–45 cm pitkäksi ja painaa alle 400 grammaa. Sen turkki on silkinpehmeä, kullanruskea. Etujaloissa on huomattavan pitkät kynnet. Häntä on voimakas, ja antaa lisätukea eläinten kiipeillessä ja riippuessa oksista.[4]
Ravinto
Muiden muurahaiskarhujen tapaan pikkumuurahaiskarhukin käyttää ravintonaan lähes yksinomaan muurahaisia ja termiittejä. Näitä se saalistaa työntämällä pitkän, tahmean kielensä muurahaispesään. Hyönteiset tarttuvat kieleen, ja muurahaiskarhu vetää ne suuhunsa. Se syö päivässä keskimäärin 100–8 000 hyönteistä.
Lisääntyminen
Pikkumuurahaiskarhunaaras saa yhden poikasen kerrallaan, mutta niitä voi syntyä kaksikin samana vuonna.[1] Pikkumuurahaiskarhun tiineysaika on 120–150 vuorokautta. Poikanen asetetaan lehdillä vuorattuun pesään, usein onton puunrungon sisään. Molemmat vanhemmat hoitavat sitä ja ruokkivat pureskelluilla, puoliksi sulaneilla hyönteisillä.
Levinneisyys
Pikkumuurahaiskarhuja tavataan metsissä alueella, joka ulottuu Meksikon eteläosista Boliviaan ja Brasiliaan. Laji elää Ceiba-puissa, liikkuu öisin ja laskeutuu vain harvoin maanpinnalle.[5]
Lähteet
- Miranda, F., Meritt, D.A., Tirira, D.G. & Arteaga, M.: Cyclopes didactylus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2014. (englanniksi)
- Wilson & Reeder: Cyclopes didactylus Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 22.2.2010. (englanniksi)
- ITIS (englanniksi)
- Wildinfo
- Schober, M. 1999. Cyclopes didactylus, Animal Diversity Web.