Pikkumakit

Pikkumakit[2] eli kääpiömakit[3] (Cheirogaleidae) elävät Madagaskarin metsäalueilla ja kuuluvat pienimpiin kädellisiin. Pikkumakit syövät pääasiassa hyönteisiä ja pieniä selkärangattomia, mutta täydentävät ruokavaliotaan lehtien silmuilla ja hedelmillä.

Pikkumakit
Haarukkamaki (Phaner furcifer)
Haarukkamaki (Phaner furcifer)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Kädelliset Primates
Alalahko: Puoliapinat Strepsirrhini [1]
Osalahko: Makimaiset puoliapinat[2] Lemuriformes [1]
Yläheimo: Cheirogaleoidea [1]
Gray, 1872 [1]
Heimo: Pikkumakit
Cheirogaleidae
Gray, 1873
Suvut
Katso myös

  Pikkumakit Wikispeciesissä
  Pikkumakit Commonsissa

Luokittelu
Yläheimo Cheirogaleoidea
  • Heimo Cheirogaleidae
    • Suku Cheirogaleus: Kääpiömakit
      • Cheirogaleus medius
      • Cheirogaleus adipicaudatus
      • Rusko-oravamaki eli isokissamaki eli miliusmaki, Cheirogaleus major
      • Cheirogaleus crossleyi
      • Cheirogaleus minusculus
      • Cheirogaleus ravus
      • Cheirogaleus sibreei
    • Suku Microcebus
      • Hiirimaki, Microcebus murinus
      • Microcebus griseorufus
      • Microcebus ravelobensis
      • Microcebus tavaratra
      • Microcebus sambiranensis
      • Microcebus simmonsi
      • Kääpiöhiirimaki, Microcebus myoxinus
      • Ruskohiirimaki, Microcebus rufus
      • Microcebus berthae
      • Microcebus lehilahytsara
    • Suku Mirza
      • Rottamaki eli coquerelinkääpiömaki, Mirza coquereli
      • Mirza zaza
    • Suku Allocebus
      • Karvakorvamaki, Allocebus trichotis
    • Suku Phaner
      • Haarukkamaki eli valuvi, Phaner furcifer
      • Phaner pallescens
      • Phaner parienti
      • Phaner electromontis

Lähteet
  1. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Cheirogaleoidea Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 10.11.2010. (englanniksi)
  2. Macdonald, David (toim.): Nisäkkäät 1, s. 298–299. Maailman eläimet -sarjan 1. osa. Suomentanut Nurminen, Matti. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 1.11.2010.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.