Pikkuentente

Pikkuentente oli Tšekkoslovakian, Romanian ja Jugoslavian välinen poliittis-sotilaallinen liitto maailmansotien välisenä aikana. Se perustui sarjaan vuosina 1920 ja 1921 solmittuja sopimuksia. Pikkuententen tarkoituksena oli suojella kyseisten maiden alueellista koskemattomuutta sekä poliittista riippumattomuutta.[1] Se oli suunnattu varsinkin Unkaria vastaan, joka oli Trianonin rauhassa menettänyt suuria alueita kaikille kolmelle mainitulle valtiolle ja oli halukas saamaan ne takaisin. Tarkoituksena oli myös estää Habsburgien hallitsijasuvun valtaanpaluu. Pikkuententen luojina olivat Tšekkoslovakian ulkoministeri Eduard Beneš sekä Romanian ulkoministeri Take Ionescu.[2]

Bukarestissa kokoontui vuonna 1936 Pikkuentente-maiden johtajia. Kuvassa vasemmalta Romanian kruununprinssi Mikael, Tšekkoslovakian presidentti Eduard Beneš, Romanian kuningas Carol II, Jugoslavian prinssihallitsija Paul ja Romanian prinssi Nikolai. Tässä vaiheessa yhteistyö oli jo vahvasti hajoamassa.

Pikkuentente
Perustettu	1921
Lakkautettu	1938
Tyyppi	sotilasliitto
Jäsenet	Jugoslavia Tšekkoslovakia Romania
Infobox OKNimi-testi OK

Pikkuententen muodostivat Tšekkoslovakian ja Jugoslavian puolustussopimus 14. elokuuta 1920, Tšekkoslovakian ja Romanian sopimus 23. elokuuta 1921 sekä Jugoslavian ja Romanian sopimus 7. kesäkuuta 1921.

1920-luvun aikana pikkuententen valtiot pyrkivät kehittämään taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Ne solmivat kaikki myös liiton Ranskan kanssa.[1] Luodakseen vastavoiman pikkuententelle Unkarin pääministeri István Bethlen solmi vuonna 1927 liiton Italian kanssa.[3]

Vuonna 1933 pikkuententen maat perustivat pysyvän sihteeristön ja pysyvän neuvoston, joka muodostui kolmesti vuodessa kokoontuneista jäsenvaltioiden ulkoministereistä. Käytännössä kolmen valtion ulkopolitiikka alkoi kuitenkin etääntyä toisistaan. Tähän vaikutti Saksan voimistuminen sekä Ranskan vaikutuksen heikkeneminen. Huhtikuussa 1937 Tšekkoslovakia, joka koki itsensä Saksan uhkaamaksi, pyysi että muut pikkuententen maat sitoutuisivat antamaa täyden sotilaallisen tuen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle. Romania ja Jugoslavia kuitenkin kieltäytyivät antamasta sitoumusta, minkä seurauksena liitto menetti merkityksensä. Pikkuentente hajosi lopullisesti Saksan miehittäessä Tšekkoslovakialle kuuluneet Sudeettialueet syyskuussa 1938.[1]