Pikakirjoittaja (hyönteinen)

Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) on männyissä elävä kaarnakuoriainen.

Pikakirjoittaja
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Tribus: Ipini
Suku: Kirjanpainajat Ips
Laji: sexdentatus
Kaksiosainen nimi

Ips sexdentatus
(Börner, 1776)
Katso myös

  Pikakirjoittaja (hyönteinen) Wikispeciesissä
  Pikakirjoittaja (hyönteinen) Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Pikakirjoittaja on 6–8 mm pitkä,[2] väriltään tummanruskea.[3] Sen peitinsiipien takaosassa on peräkuoppa, jonka reunoilla on kuusi hammasparia.

Levinneisyys

Lajia esiintyy Aasiassa ja Euroopassa. Suomessa lajia esiintyy maan pohjoisosissa, Oulun eteläpuolella se on harvinainen.[2]

Lisääntyminen

Koiras kaivaa puuhun sisäänmenoaukon ja siitoskammion. Se parittelee tavallisesti 2–4 naaraan kanssa. Naaraat kaivavat 20–50 cm pitkiä ja 4–5 mm leveitä käytäviä,[2]joiden reunoille ne laskevat munansa. Munista kuoriutuvat toukat kovertavat kukin oman käytävänsä, jonka päähän ne koteloituvat.

Haitat

Lajista aiheutuu jonkin verran haittaa metsätaloudelle. Kasvavalle metsälle pikakirjoittajasta aiheutuu harvoin vahinkoa, mutta kaadetussa puutavarassa se saa aikaan sinistymistä tuomalla puuhun mukanaan sinistäjäsientä.[4]

Lähteet
  • Heliövaara, Kari, ym.: Suomen kaarnakuoriaiset. Helsingin yliopisto, 1998. ISBN 951-45-8395-7.
  • Kimoto, Troy & Duthie-Holt, Marnie: Exotic Forest Insect Guidebook. Canadian Food Inspection Agency, 2006. ISBN 0-662-43977-5. Teoksen verkkoversio (pdf). [vanhentunut linkki]
  • Nuorteva, Matti: Metsätuholaiset. Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-2055-3.

Viitteet
  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Pikakirjoittaja – Ips sexdentatus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Heliövaara 1998, s. 54
  3. Kimoto & Duthie-Holt, s. 76
  4. Nuorteva 1982, s. 48

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.