Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunta
Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunta oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue[1] vuosina 1675–1788. Se syntyi, kun Piikkiön kihlakunnan tuomiokunta ja Halikon kihlakunnan tuomiokunta yhdistettiin yhdeksi tuomiokunnaksi. Yhdistäminen vahvistettiin vielä 30. joulukuuta 1680 tehdyllä uudistuksella. Vuoden 1680 tuomiokirjan mukaan Piikkiön kihlakuntaan kuuluivat seuraavat pitäjät:[2]
Halikon kihlakuntaan kuuluivat:[2]
Kuninkaallisella kirjeellä 16. elokuuta 1693 määrättiin uusi jako:[3]
- Piikkiön kihlakunta
- Halikon kihlakunta
- Halikko ja Angelniemen kappeli
- Uskela sekä Salon ja Perttelin kappelit
- Kiikala
- Perniö ja Finbyn (Särkisalon) kappeli
- Kemiö Hiittisten, Dragsfjärdin ja Vestanfjärdin kappeleineen.
Viimeiset isonvihan aikaiset käräjät pidettiin tuomiokunnassa heinäkuussa 1713 ja tuomioistuintoiminta aloitettiin uudelleen syksyllä 1721. Pikkuvihan aikana (1742–1743) aloitettiin käräjien pito kesällä 1743. Vuoden 1776 järjestelyn (perustettiin muun muassa Vaasan hovioikeus) jälkeen tuomiokuntaan kuuluivat seuraavat käräjäkunnat:[3]
- Piikkiön pitäjä ja Kuusiston kappeli sekä Kaarinan eli Nummen pitäjä Kakskerran kappeleineen
- Paimion pitäjä ja Pyhän Jaakopin kappeli
- Sauvon pitäjä ja Karunan kappeli
- Perniön pitäjä ja Finbyn (Särkisalon) kappeli sekä Yliskylän (Öfverbyn) kappeli
- Paraisten pitäjä
- Kemiön pitäjä sekä Dragsfjärdin kappeli, Hiittisten kappeli ja Vestanfjärdin kappeli
- Kiikalan pitäjä ja suurin osa Kiskon pitäjää Suomusjärven kappeleineen
- Halikon pitäjä sekä Muurlan, Salon ja Perttelin kappelit.
Kuninkaallisella kirjeellä, joka annettiin 19. helmikuuta 1788, jaettiin Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunta kahtia. Näin muodostettiin Piikkiön ja Halikon yläosan tuomiokunta sekä Piikkiön ja Halikon alaosan tuomiokunta. Vaikka nimellinen jako tapahtui 1788, se toimeenpantiin vasta 10. syyskuuta 1795, kun jakamattoman tuomiokunnan tuomari Henrik Ahleqvist jäi eläkkeelle.[4]
Tuomarit
Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomarit olivat[5]
- 1680–1682 Henning Johan Grass
- 1682–1689 Johan Rosskamp
- 1689–1689 Jakob Walstenius vanhempi
- 1689–1706 Johan Walstenius (1693 aateloituna Wallensten)
- 1706–1738 Abraham Paléen
- 1739–1739 Johan Woivalenius
- 1739–1747 Erik Salonius
- 1747–1758 Petter (Pehr) Jusléen
- 1760–1761 Nils Tolpo
- 1762–1773 Jakob Johan Sacklén
- 1774–1783 Carl Schlüter
- 1783–1795 Henrik Ahleqvist (alkuaan Ahlqvist)
Lähteet
- Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.
Viitteet
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1965, osa 9, palsta 141, hakusana tuomiokunta.
- Holmberg s. 23–24.
- Holmberg s. 23–24.
- Holmberg s. 60.
- Holmberg sivut 24, 25, 60.