Piigandi järv

Piigandi järv on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön muodostaman päätemoreenin lähelle ja siellä jäätikön sulamisvesien uurtamaan laaksoon, jossa sijaitsevat myös Jõksi järv ja Vähkjärv. Järven rannat ja pohja on kovaa moreenia tai hiekkaa. Järven soistuneiden rantojen edessä on pohjassa mutaa. Järvessä elää särki, lahna, ahven, hauki, särki, pasuri, suutari, sorva ja ankerias.[3] Järvessä elää kaksi erityishuomiota saavaa kalalajia: rantanuoliainen ja mutakala.[5]

Piigandi järv on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[2]

Vesi oli vuonna 1977 kirkasta ja sen näkösyvyys oli kesällä 3,2–4,6 metriä ja talvella 3,1–5,8 metriä. Kesällä 2013 tutkittiin järven vedenlaatu, kasvisto ja kalasto eri havaintokohdissa. Raportissa todettiin, että vedenväri oli vihertävän keltaista, veden näkösyvyys oli 3,1 metriä ja että järven vesi oli lämpötilakerrostunutta. Veden happipitoisuus oli pintavedessä noin 12 milligrammaa litrassa vettä (mg/l, vastaa 100 %), päällysvedessä 5 metrin syvyydessä se oli 79 % ja alusvedessä 18 metrin syvyydessä se oli 2,1 mg/l eli 17 %. Päällysvedessä happamuustaso oli pH 7,6–8,2 ja alusvedessä pH 6,1. Veden ravinnepitoisuuksista kokonaisfosforinpitoisuus vaihteli 15–32 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus 500–800 μg/l.[5]

Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[2]