Piia Pantsu

Piia Anneli Pantsu (s. 29. maaliskuuta 1971 Varkaus) on suomalainen kenttä- ja esteratsastaja.

Piia Pantsu ja Ypäjä Karuso

Ratsastusura

Pantsu aloitti ratsastamisen kahdeksanvuotiaana ja pääsi ratsastuskoululla kenttäratsastuksesta innostuneen Erja Saartian valmennukseen.

Pantsu valmistui ratsastuksenopettajaksi Ypäjältä vuonna 1992 ja ratsastuksen ammattivalmentajaksi Ruotsissa vuonna 1996. Lisäksi hän on opiskellut Lundin yliopistossa urheilupsykologiaa. Hänen kotiseuransa on Kotkan ratsastajat ry.

Vuonna 1993 hän siirtyi Ruotsiin ja on asunut siellä siitä lähtien. Pantsu sijoittui vuonna 1994 MM-kilpailussa viidenneksi pienikokoisella Cyna-tammallaan [1], jota kanssakilpailijat aluksi luulivat maskottihevoseksi, ja on siitä lähtien menestynyt useilla eri hevosilla (Cyna, Uppercut [2] ja Ypäjä Karuso) niin EM- kuin MM-tasollakin. Pantsun tähän mennessä korkein saavutus on vuoden 2002 MM-kisoissa Espanjassa hevosella Ypäjä Karuso saatu pronssimitali.

Olympialaisten suhteen Pantsulla on ollut epäonnea, eikä hän esimerkiksi päässyt lähtemään Ateenan olympialaisiin 2004 hevosen loukkaannuttua viime hetkellä [3]. Myös vuoden 2006 MM-kilpailu Aachenissa keskeytyi hänen osaltaan, kun Ypäjä Karuso kolhi jalkaansa esteeseen kestävyyskokeen aikana.

Pantsu valmentautuu, kouluttaa nuoria hevosia ja valmentaa ratsukoita Flyingessa, Ruotsissa ja toimii myös Suomen nuorten kenttäratsastajien maajoukkuevalmentajana. Kenttäratsastuksen lisäksi hän kilpailee menestyksekkäästi myös esteratsastuksessa muun muassa hevosella Oazis[4], jolla hän voitti Finnderbyn vuonna 2005. Pantsun muihin hevosiin lukeutuu Ypajä Kolombia [5], jolla hän voitti Mannerheim-kenttäratsastuskilpailun Ypäjällä 2005.

Pantsun arvokisaratsu oli vuoden 2007 loppuun asti 1993 syntynyt ruotsinpuoliveriruuna Ypäjä Karuso [6]. Karuso on myös ollut hänen menestyksekkäin hevosensa: se on muun muassa ollut maailman menestynein kenttäratsu lokakuussa 2005 FEI:n rankinglistan mukaan ja elokuussa 2006 kansainvälisen hevosjalostusjärjestön WBFSH:n mukaan [7]. Lisäksi hän kilpailee monilla muilla varsinkin nuorilla hevosilla niin kenttä- kuin esteratsastuksessakin. Pantsu sai vuodelle 2006 opetusministeriön suuren urheilija-apurahan sekä Suomen olympiakomitean valmennustuen. Hän päätti kuitenkin jäädä pois Pekingin olympialaisista vuonna 2008 ja panostaa esteratsastukseen.[8]

Yksityiselämä

Pantsu asuu avoliitossa esteratsastajamiehensä Fredrik Jönssonin kanssa. Heillä on vuonna 2007 syntynyt poika.

Hevoslehti Horse & Hound teki Pantsusta Badmintonin kilpailun sijoituksen jälkeen vuonna 2003 artikkelin, jossa lehti suitsutti Pantsua lentäväksi suomalaiseksi.

MM-pronssimitalivoiton jälkeen vuonna 2002 Pantsu sai kutsun ja osallistui Linnan juhliin.

Pantsulla on Pollux-kerhon hevosharrastajille suunnatussa lehdessä oma palsta nimeltä Piian palsta ja hän piti myös Hippos-lehdessä omaa kolumnia Piian Päiväkirja kevääseen 2008. Vuonna 2006 Pantsulta ilmestyi Hevoselämää-DVD, joka kertoo Pantsun arkielämästä, hevosista ja valmentamisesta.

Saavutukset
Kilpailu Paikka Vuosi Hevonen Sijoitus
MM-kilpailu Haag 1994 Cyna 5.
EM-kilpailu Rooma 1995 Cyna 4.
EM-kilpailu Burghley 1997 Cyna keskeytti kestävyyskokeessa
MM-kilpailu Rooma 1998 Uppercut 9.
EM-kilpailu Luhmühlen 1999 Uppercut 4.
Olympialaiset Sydney 2000 Uppercut hylättiin kestävyyskokeessa
EM-kilpailu Pau 2001 Ypäjä Karuso 17.
MM-kilpailu Jerez 2002 Ypäjä Karuso 3.
EM-kilpailu Blenheim 2005 Ypäjä Karuso 6.
Maailmancupin finaali Malmö 2005 Ypäjä Karuso 3.
MM-kilpailu Aachen 2006 Ypäjä Karuso keskeytti kestävyyskokeessa

Arvokilpailujen lisäksi Pantsu tuli toiseksi maailman arvostetuimmassa kenttäkilpailussa Badmintonissa vuonna 2003. Pantsu on myös ainoana ratsastajana voittanut kolme kertaa Luhmühlenin kenttäkilpailun.

Lähteet

Aiheesta muualla

 

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.