Piia-Noora Kauppi

Kauppi liittyi lukioaikoina kokoomukseen, koska puolue oli myönteinen Suomen EY-jäsenyyttä kohtaan.[9] Hän toimi aktiivisesti Kokoomuksen Nuorten Liitossa ollen Oulun läänin Kokoomuksen Nuoret ry:n puheenjohtaja 1993–1994 sekä KNL:n varapuheenjohtaja vuosina 1996–1997. Ansioistaan kokoomusnuorissa Kaupille on myönnetty Kokoomuksen Nuorten Liiton kultainen ansiomerkki vuonna 2013.

Valmistuttuaan oikeustieteellisestä Kauppi toimi Kokoomuksen eduskuntaryhmän vs. eduskuntasihteerinä ja lainsäädäntösihteerinä vuosina 1997–1999. Samalla hän toimi Oulun kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä vuosina 1996–1999. Hän oli myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus ry:n varapuheenjohtaja vuosina 1998–2006.[10]

Kauppi valittiin Euroopan parlamenttiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja uudelleen vuoden 2004 vaaleissa 62 914 äänellä. Kauppi on edelleen Suomen nuorimpana mepiksi valittu henkilö. Kauppi oli europarlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan, lakivaliokunnan ja naisten oikeuksien valiokunnan jäsen vuosina 2004–2006. Hän keskittyi erityisesti finanssimarkkinoita koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin. Kauppi toimi myös jäsenenä parlamentin USA-valtuuskunnassa ja toisella kaudellaan hän oli myös Kiina-valtuuskunnan jäsen ja pyrki pitämään esillä ihmisoikeuskysymyksiä sekä edistämään kestävän ratkaisun löytymistä Tiibetin kysymykseen.[11]

Kauppi oli Euroopan parlamentin rahoitusmarkkinafoorumin puheenjohtaja, pk-yrityksiä edustavan SME Unionin varapuheenjohtaja sekä European Internet Foundation EIF:n perustajajäsen. Hän perusti vuonna 2000 parlamentin reformiryhmän (Campaign for Parliamentary Reform), jonka muita perustajajäseniä olivat mm. Ruotsin nykyinen komissaari Cecilia Malmström, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt sekä Ison-Britannian varapääministeri Nick Clegg. Ryhmään liittyi vuonna 2004 myös Alexander Stubb. Ryhmä ajoi mm. siirtymistä yhteen istuntopaikkaan[12] , läpinäkyvää kulukorvauskäytäntöä, mahdollisuutta allekirjoittaa lainsäädäntöehdotukset sähköisillä allekirjoituksilla sekä parlamentin tulkkipolitiikan uudistamista.

Kauppi tuki myös iranilaista Kansan mujahedin -järjestöä ja sen poistamista EU:n terroristijärjestöjen listalta.[13] Hän oli jäsen myös kuolemanrangaistusta vastustavassa ryhmässä, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavassa ryhmässä, vammaiskysymyksiä käsittelevässä ryhmässä, Itämeri-ryhmässä ja ydinenergia-ryhmässä ja metsä-ryhmässä.[14] Hän on toiminut myös Ydinenergianuoret-järjestössä.[15]

Kauppi kiinnitti poliittisella urallaan erityisesti huomiota EU:n perustuslailliseen kehittämiseen. Hän oli mm. perussopimusta uudistaneen perustuslaillisen konventin työssä Euroopan parlamentin edustajana. Hän kannatti sisämarkkinoiden avaamisen jatkamista[16], transatlanttista yhteistyötä, eurooppalaisen tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin tarttumista sekä yhtenäistä eurooppalaista pankkivalvontaa[17].

Haastatteluissa Kauppi on nostanut esiin myös herkkiä teemoja. Hän on arvostellut muun muassa kansanedustajien Nato-kannan panttaamista, ja sanonut perusturvan olevan liian suuri, jos sen varassa elävillä on varaa tehdä asioita, joihin pienipalkkaisilla työssäkäyvillä ihmisillä ei ole mahdollisuuta.[9]

Vuonna 2005 The Wall Street Journal syytti Kauppia EU:n rahanpesulain vesittämisestä.[18]Kauppi myönsikin tehneensä rahanpesudirektiiviin useita pankkialaa miellyttäneitä muutosehdotuksia, joilla pyrittiin tekemään lainsäädännöstä järkevämpää ja tehokkaampaa. Vuonna 2008 Piia-Noora Kauppi äänestettiin Friends of the Earth Europen European Coalition for Corporate Justicen äänestyksessä Worst Conflict of Interest -palkinnon saajaksi, eräänä perusteena pankkilobbareiden asian ajaminen. [19]

Kauppi toimi poliitikkoaikanaan Sanomalehti Kalevan, Nykypäivän, Ylioppilaslehden sekä Ylen vakituisena kolumnistina.

Finanssialan Keskusliitto nimesi Kaupin kesäkuussa 2008 toimitusjohtajakseen. Vuodesta 2017 alkaen järjestön nimi on ollut Finanssiala ry (FA). Toimitusjohtajana Kauppia edelsi Satu Huber. Esitellessään uuden toimitusjohtajan FA:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen totesi, että Kaupilla on finanssialan edunvalvonnan näkökulmasta valmiina toimivat verkostot niin kotimaan kuin Euroopankin tasolla.[20]

Kaupin valinta edunvalvontajärjestön johtoon herätti myös arvostelua. Voittoa tavoittelematon tutkimus- ja kampanjaryhmä Corporate Europe Observatory antoi Kaupille Vuoden pahin eturistiriita -palkinnon.[21] CEO väitti Kaupilla olevan läheiset suhteet finanssialalle ja hänen valintansa FK:n toimitusjohtajaksi muodostavan jääviysongelman. Kauppi oli nimityksestään huolimatta osallistunut finanssialaa koskeviin keskusteluihin, mikä ilmeni myös parlamentin istunnon pöytäkirjasta.[22] Vuoden 2009 alusta FK:n toimitusjohtajana aloittaneen Kaupin tilalle Euroopan parlamenttiin nousi Eva-Riitta Siitonen.

Kaupin aikana Finanssialan Keskusliiton toiminta laajeni kattamaan myös arvopaperivälittäjien ja sijoitusrahastojen kotimaisen edunvalvonnan. Liiton strategia uudistettiin vuoden 2011 aikana[23] ja keväällä 2012 FK:ssa käytiin yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi ja kulujen karsimiseksi.

Syksyllä 2013 Kaupin asemasta FK:n johdossa ja keskusliiton edunvalvonnan kustannuksista nousi erimielisyyksiä. Yhtenä tyytymättömistä pidettiin OP-Pohjolaa. Kauppia pidettiin liiallisen myönteisenä Björn Wahlroosia sekä Nordeaa kohtaan.[24] OP-Pohjola –ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen totesi haastattelussaan, ettei hän missään vaiheessa halunnut ajaa Kauppia pois tehtävistään.[25] Kauppi jatkoikin tehtävässään.[26] Kauppi ilmoitti elokuussa 2022 lopettavansa työnsä FK:n johdossa marraskuun lopussa 2022.[27]

Kauppi on Ylen Aamu-TV:n vakituinen Jälkipörssi-ohjelman vieras.

Piia-Noora Kauppi on UPM-Kymmenen hallituksen jäsen vuodesta 2013 lähtien.[28] Vuodesta 2012 lähtien hän on ollut hallituksen jäsen myös Sulava Oy:ssä, joka on tietotyön tuottavuuden parantamiseen erikoistunut konsultointiyhtiö.[3]

Keväällä 2011 Kauppi valittiin Euroopan pankkialan järjestöjen yhteisen kattojärjestön EBICin puheenjohtajaksi.[29] Vuoden 2014 alusta Kauppi on toiminut Euroopan pankkiyhdistyksen työvaliokunnan puheenjohtajana.[30]

Kauppi on myös Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön valtuuskunnan jäsen.[4] Kauppi on jäsenenä lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tukisäätiössä.[5]

Kaupin kotipaikka on Tuusula. Hänen miehensä Jussi Järvinen työskentelee partnerina kansainvälisessä tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluyrityksessä. Perheessä on neljä lasta.

Syyskuussa 2010 Kauppi sai törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 60 päiväsakkoa sekä neljän kuukauden ajokiellon. Hän oli ajanut 100 km/h nopeusrajoituksen alueella enimmillään 168 km/h lapsi kyydissään.[31]

• Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Yhdistys syytti Kauppia
• Piia-Noora Kauppi Euroopan parlamentti.