Pihlavan huvila-alue

Pihlavan huvila-alue muodostui 1800-luvun puolivälissä, kun porilaiset teollisuusmiehet ja porvarit alkoivat rakentaa huviloitaan Yyterin kartanon maille. Huvilakäyttöön otettiin myös kartanon vanhoja torppia. Valtaosa alueen huviloista on peräisin 1900-luvun vaihteesta, vanhimmat on rakennettu 1850- ja 1860-luvuilla.[1] Huviloita oli parhaimmillaan 1920-luvulla noin 30 kappaletta. Ne ovat kooltaan noin 250–600 m² ja pääosin puurakenteisia. Samaan kokonaisuuteen lasketaan kuuluvaksi myös Pihlavan sahan asuinalue.[3]

Huviloita ovat suunnitelleet useat tunnetut suomalaiset ja ulkomaiset arkkitehdit, kuten Julius Basilier, Torkel Nordman, Karl Lindahl ja Jarl Eklund.[4] Arkkitehtonisesti merkittävimpiä ovat Ahlströmin perheelle kuuluva Honkala sekä Rosenlewin suvun omistamat Grankulla ja tiilirakenteinen funktionalismia edustava Erikstorp. Honkala on muun muassa Maire Gullichsenin syntymäkoti.[5] Sen yhteydessä sijaitsee paviljonki, jossa on Tove Janssonin tekemiä Goethe-aiheisia seinämaalauksia.[1] Wilhelm Rosenlewin rakennuttaman Grankullan rannassa oli 200 metriä pitkä laituri, josta Rosenlew-yhtiöiden omistama höyrylaiva Saga purjehti päivittäin Porin keskustan jokisatamaan.[6]

• Björkvik – 1951 Paul Bernoulli
• Erikstorp – 1937 Jarl Eklund
• Grankulla – 1878 Julius Basilier, muutostyö 1924 Torkel Nordman
• Honkala – 1880-luku, rakennuttaja J.F. Newander, muutostyöt 1927 Karl Lindahl
• Ilois – 1859, rakennuttajat Karl ja Fredrik Borg
• Lustigkulla – entinen torppa, muutettu huvilaksi 1900-luvun alussa
• Mellin – 1916–1921 Torkel Nordman
• Olhava – 1931 Sigge Cronstedt
• Rauhanlinna eli Alicelund – 1861
• Solvik – 1930 Karl Lindahl ja F. Laimgruber