Pihlajalinna

Pihlajalinnan toimipiste Jyväskylässä

Pihlajalinna on perustettu Pirkanmaalla Parkanossa vuonna 2001, missä yhtiön perustaja Mikko Wirén työskenteli lääkärinä kaupungin terveysasemalla. Alussa Pihlajalinnan toiminta keskittyi työvoiman vuokraukseen ja laajeni vähitellen vuoteen 2005 mennessä erikoissairaanhoitoon ja ulkoistuspalveluihin. Yritys perusti myös Pirkanmaan alueelle omia lääkärikeskuksia. Vuoteen 2007 mennessä Pihlajalinnan palveluvalikoima laajeni työterveyshuoltoliiketoimintaan ja hoivapalveluihin. Ensimmäisen suuren ulkoistussopimuksensa Pihlajalinna voitti 2010, kun Jämsän kaupunki ulkoisti Jokilaakson sairaalan toiminnan kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisyritykselle. Vuoden 2010 loppuun mennessä Pihlajalinnan liikevaihto oli 31 miljoonaa euroa.[3]

Pihlajalinna osti Dextran joulukuussa 2012, minkä jälkeen Pihlajalinnan yksityiset lääkäriasemat ja hieman myöhemmin myös työterveysliiketoiminta siirtyivät Dextra-brändin alle. Vuoden 2013 alussa Mänttä-Vilppulan kaupunki ulkoisti kaupungin sote-palvelut Pihlajalinnan ja kaupungin yhteiselle yritykselle ja UPM-Kymmene ulkoisti työterveyshuoltonsa Dextra Työterveydelle 2014. Vuoden 2014 loppuun mennessä liikevaihto oli kasvanut jo lähes 150 miljoonaan euroon. Vuonna 2017 Pihlajalinna siirtyi käyttämään Pihlajalinna-brändiä kaikilla lääkäriasemillaan.[3]

Vuoden 2015 alussa sekä Jämsä että Kuusiokunnat ja Soini päättivät ulkoistaa sote-palvelut Pihlajalinnan kanssa perustettavalle yhteisyritykselle. Jämsän sote-palvelut siirtyvät yritykselle syyskuussa 2015, Kuusiokuntien siirtyvät tammikuussa 2016 ja Soinin tammikuussa 2017. THL:n ja VTT:n vuosina 2011–2012 tekemien selvityksien mukaan Pihlajalinnan toteuttamat kuntien terveydenhoidon ratkaisut ovat olleet tehostamisvaikutuksiltaan varsin hyviä.[5]

Pakolaiskriisin aikana Pihlajalinna sopi Maahanmuuttoviraston kanssa lokakuussa 2015 vastaanottokeskusten perustamisesta. Ensimmäiset kolme vastaanottokeskusta yhtiö avasi Kihniöön, Kokemäelle ja Hämeenlinnaan.[6][7]

Talouselämä-lehden mukaan Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi 121 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013, mikä teki siitä Supercellin jälkeen toiseksi nopeimman kasvajan Suomen 500 suurimmasta yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli noin 104 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 1 200.[8] Pihlajalinnan henkilöstömäärä kasvoi nopeasti, ja vuonna 2015 konserni työllisti jo noin 2 000 ihmistä. Pihlajalinna listautui Helsingin pörssiin päälistalle kesäkuussa 2015.[2][9]

Pihlajalinna kertoi helmikuussa 2018 laajentavansa liiketoimintaansa hyvinvointipalveluihin ja ostavansa enemmistön Forever-liikuntakeskusketjusta, jonka 12 toimipisteestä kymmenen kerrottiin siirtyvän Pihlajalinnalle.[10] Yrityskaupat jatkuivat maaliskuussa 2018, kun Pihlajalinna tiedotti ostavansa lääkärikeskuspalveluja tuottavan Doctagonin.[11]

Marraskuussa 2019 Mehiläinen ilmoitti ostavansa Pihlajalinnan.[12] Kuluttaja- ja kilpailuviraston vastustuksen takia se kuitenkin perui ostotarjouksensa 25.11.2020.[13]

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén valittiin Suomen Terveydenhuollon vuoden vaikuttajaksi 2013. Vuonna 2014 Wiren voitti EY:n Entrepreneur of the Year 2014 Suomen osakilpailun ja valittiin vuoden kasvuyrittäjäksi.^lähde?

Wirén valittiin Vuoden liikemieheksi vuonna 2015.

Pihlajalinnan hoivakodissa Ikilinnassa Tampereella työntekijät valittivat liian pienestä henkilöstömäärästä ja työehtosopimusrikkomuksista SuPeriin. Sen jälkeen he saivat potkut. Pihlajalinnan mukaan potkujen syy oli laiminlyönnit ja vanhusten liikkumisen rajoittaminen.[14][15]

Marraskuussa 2019 Aluehallintovirasto keskeytti osittain Pihlajalinnan hoivakodin toiminnan Sastamalassa, kun tarkastuksessa oli havaittu, että sen asiakas- ja potilasturvallisuus oli vaarantunut merkittävästi. Puutteita oli muun muassa lääkehuollossa, asukkaiden ruokabudjetti oli riittämätön ja työvuoroissa oli liian vähän päteviä työntekijöitä. Hoivakodista oli tehty ensimmäinen ilmoitus potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo helmikuussa.[16]

• Pihlajalinna