Pihkovan alue

Pihkovan alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Viron vastaisella rajalla sijaitsevat Pihkovanjärvi ja Peipsijärvi. Merkittävin joki on Pihkovanjärveen laskeva Velikaja.[7]

Pihkovan alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 673 423 henkeä.[1] Kaupunkitaajamien asukkaat muodostivat 70,2 prosenttia ja maaseutuväestö 29,8 prosenttia maakunnan asukasluvusta.[8] Suurimmat kaupungit tai kaupunkityyppisiset taajamat käyvät ilmi oheisesta taulukosta.[9][7] Kaupunkien ja muiden piirikeskusten paikka ilmenee kartasta:

Pihkova

      Velikije
    Luki

Luhamaa    piiripunkt   

Koidula   piiripunkt 

Grebņova - Ubylinka raja-as.

Ostrov

Nevel

Opotška

        Petseri

Porhov

Dno

Dedovitši

Strugi-Krasnyje

Novoso-kolniki

Pytalovo

Sebež

Pustoška

Outova

Usvjaty

Novoržev

Pljussa

Kunja

Loknja

Palkino

Puškinskije
Gory

Bežanitsy

Krasnogorodsk

Peipsi-
järvi

Leningradin alue

Novgorodin alue

Tverin
alue

 Smolenskin
    alue

Viro

Latvia

Valko-Venäjä

Piirikeskukset

  100 000-300 000 as.

  30 000-100 000 as.

  10 000-30 000 as.

  < 10 000 as.

Pihkovan alueen suurimmat kaupungit ja taajamat

Aiemman, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä 94,3 prosenttia oli venäläisiä, 1,6 prosenttia ukrainalaisia ja 1,3 prosenttia valkovenäläisiä. Alueen luoteisosassa sijaitsevassa Petserin piirissä asuu virolaisiin kuuluvia setukaisia. Vuonna 2002 virolaisia oli 1 122 henkeä (0,1 % väestöstä), näistä 172 henkeä ilmoitti olevansa setukaisia. Suomalaisia oli samana vuonna 356 henkeä.[10]

Petserin luostarialue on paitsi hengellinen keskus, myös merkittävä nähtävyys lähellä Viron rajaa

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Pihkovan alueen väestö jakautui uskonnollisen vakaumuksensa perusteella seuraavasti:[11][12][13]

• 50 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 17 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei käytännössä tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 19 % ateisteja, ei usko jumalaan,
• 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
• 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
• 1 % vanhauskoisia,
• < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja),
• < 1 % katolisia ja
• < 1 % helluntailaisia.

Pihkovan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Pihkova. Alue on jaettu hallinnollisesti 24 piiriin ja kahteen kaupunkipiirikuntaan.[14] Alueen johdossa ovat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.^lähde?

Piirit:

• Bežanitsyn piiri (Бежаницкий район)
• Dedovitšin piiri (Дедовичский район)
• Dnon piiri (Дновский район)
• Krasnogorodskin piiri (Красногородский район)
• Kunjan piiri (Куньинский район)
• Loknjan piiri (Локнянский район)
• Nevelin piiri (Невельский район)
• Novorževin piiri (Новоржевский район)
• Novosokolnikin piiri (Новосокольнический район)
• Opotškan piiri (Опочецкий район)
• Ostrovin piiri (Островский район)
• Outovan piiri (Гдовский район)
• Palkinon piiri (Палкинский район)
• Petserin piiri (Печорский район)
• Pihkovan piiri (Псковский район)
• Pljussan piiri (Плюсский район)
• Porhovin piiri (Порховский район)
• Puškinskije Goryn piiri (Пушкиногорский район)
• Pustoškan piiri (Пустошкинский район)
• Pytalovon piiri (Пыталовский район)
• Sebežin piiri (Себежский район)
• Strugi Krasnyjen piiri (Стругокрасненский район)
• Usvjatyn piiri (Усвятский район)
• Velikije Lukin piiri (Великолукский район)

Kaupunkipiirikunnat:

• Pihkova
• Velikije Luki

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Pihkovan alueen osuus Venäjän vuoden 2010 bruttokansantuotteesta oli 84,3 miljardia ruplaa.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan asukasluvun mukaiselle väestölle tämä tarkoittaa 125 200 ruplaa eli noin 3 068 euroa henkeä kohti vuodessa.[1][4] Tämä on vain 48 prosenttia Venäjän federaation keskimääräisestä tasosta ja Luoteis-Venäjän alhaisin. Tällä mittarilla eli BKT:n kannalta alue kuuluu Venäjän 25 vähiten tuottavan federaatiosubjektin joukkoon henkeä kohti.^lähde?

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, kevyt-, elintarvike- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi alueella on turpeen tuotantoa. Maatalous tuottaa viljaa, pellavaa ja vihanneksia. Alueella harjoitetaan myös on karjanhoitoa.^lähde?

Alueella on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet.^lähde?

Pihkova mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 903. Pihkovan alue kuului Novgorodin valtioon vuoteen 1348 asti, jolloin siitä tuli itsenäinen Pihkovan valtio. Pihkova liitettiin Venäjään 1510. Toisessa maailmansodassa Pihkovan alue oli Saksan miehittämä vuosina 1941–1944. Pihkovan alue muodostettiin 23. elokuuta 1944 Leningradin alueen lounaisosasta. Kun Viro oli liitetty Neuvostoliittoon, siirrettiin sen itäiset osat Venäjään kuuluviksi. Pihkovan alueeseen liitettiin tällöin Petserin piiri, jonka väestö on pääasiassa virolaista. Viron uudelleen itsenäistyttyä Viro ja Venäjä ovat kiistelleet rajan paikasta.^lähde?

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pihkovan alue Wikimedia Commonsissa

• Pihkovan alueen sivusto (venäjäksi)
• Pihkovan alueen matkailusivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi), (englanniksi)