Pihamaina

Linnun pituus on noin 23 senttimetriä, siipien kärkiväli 33–36,5 senttimetriä ja paino 100–130 grammaa. Pihamaina on hiukan kottaraista suurempi ja sillä on suuret keltaiset jalat, keltainen nokka ja laikku silmän alapuolella. Höyhenpuku on pääosin tumman ruskeanharmaa tai musta, alaperä, pyrstön kulmat ja laaja siipilaikku ovat valkoiset. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on aikuista himmeämmän värinen. Lajista tunnetaan useita alalajeja. Sekä aikuisella että nuorella linnulla on täydellinen sulkasato loppukesällä.[2]

Pihamaina on yleinen jokapaikan lintu Keski- ja Etelä-Aasiassa. Erillisiä ihmisen siirtämiä populaatioita on Australian itä- ja etelärannikolla, Uudessa-Seelannissa, Madagaskarilla, Kaakkois-Afrikassa, Arabian niemimaalla, Mustanmeren rannikolla ja monessa muussa paikassa. Laji on yleinen lemmikkilintu maailmalla.[2] Lajin elinalueen koko on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.[1] Toisaalta pihamaina on myös luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[3]

Pihamaina pesii mielellään vuoristoisilla seuduilla ihmisasutuksen tuntumassa. Se on seurallinen, liikkuu parvina seuraillen karjaa ja ruokaillen pelloilla ja kaatopaikoilla. Pihamainat yöpyvät suurina parvina ruovikoissa, sokeriruokoviljelmillä, suurissa puissa, rautatieasemilla, varastorakennuksissa tai muissa turvallisissa paikoissa.[2]

Acridotheres tristis

Pesä on kolossa keskimäärin 7 metrin korkeudella, joko puunkolossa tai onkalossa, maakolossa, rakennuksessa, pöntössä, toisten lintulajien pesissä jne. Naaras munii 2–6, tavallisesti 4 tai 5 munaa. Muna painaa 7–8 grammaa. Molemmat emot hautovat, öisin vain naaras. Kuumimpaan aikaan iltapäivällä munia ei usein haudota lainkaan. Haudonta-aika on 13–18 päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja kasvavat eri tahtiin. Ne oppivat lentämään 3–5 viikon ikäisinä. Nuorimmat poikaset lähtevät usein pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä. Vanhemmat huolehtivat poikueesta useita viikkoja. Sukukypsä 1-vuotiaana.[2]

Pihamaina on kaikkiruokainen. Parvi seurailee laiduntavaa karjaa tai puimakoneita etsien liikkeelle lähteneitä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Syö myös raatoja, jätteitä, siemeniä.[2]