Pietarsaaren kaupunginkirjasto

Kirjasto aloitti toimintansa kaupungintalon tiloissa 15. joulukuuta 1900.[5] Aloitteen kirjaston perustamiseksi teki postinhoitaja Emil Lilja.[6] Alkuvuosikymmeninä kirjastotoimi rahoitettiin Malmin sivistysrahaston sekä anniskeluyhtiön avustuksilla.[7] Pohjarahaksi myönnettiin 5 000 markkaa ja kirjastonhoitajan palkkaan sekä kirjojen ostoon 1 000 markkaa vuodessa. Vuosimaksuksi määrättiin markka, kuukausimaksuksi 10 penniä ja kertamaksuksi 5 penniä yhtä teosta ja viikkoa kohti.[8] Vuoden 1901 lopussa kirjojen kokonaismäärä oli 1 124[9], ja vuonna 1901 lainauksia tehtiin 6 853 kappaletta.[10]

Kirjasto muutti vuonna 1904 ruotsalaisen reaalioppikoulun tiloihin.[7] Alkuvuosikymmeninä kirjaston asiakkaat eivät saaneet itse hakea haluamiaan kirjoja hyllystä, vaan kirjat piti etsiä julkaisuluettelosta. Tämän jälkeen piti ilmoittaa kirjan numero kirjastonhoitajalle, joka nouti kirjan hyllystä.[11] Vuonna 1909 kirjakokoelmat jaettiin kymmeneen luokkaan Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olleen luokitusjärjestelmän mukaisesti.[12] Kirjasto otti käyttöön yksikorttijärjestelmän, jossa kirjojen numerot kirjoitettiin lainaajan korttiin, joka jäi kirjastoon kuitiksi.[13]

Malmin talo.

Kirjasto muutti vuonna 1913 Malmin taloon,[7] mistä se sai käyttöönsä viisi huonetta, yhden lainaussalin, kaksi lukusalia ja kaksi työhuonetta.[14] Muuttoajankohtana kirjoja oli 5 091, joista 4 067 oli ruotsiksi, ja 1 024 suomeksi. Vuosien 1913–1920 lainausluvut olivat 14 000-18 500 per vuosi.[15] Vuonna 1924 luovuttiin lainausmaksuista.[16]

Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi kirjastolla oli 1920-luvulla vaikeuksia saada uusia kirjoja poistettujen tilalle. Asiaan tuli muutos vuonna 1929 voimaan astuneen kirjastolain myötä. Kirjastoille taattiin valtionapuna 50 prosenttia kirjallisuuden hankintakuluista.[17] Vuonna 1933 valtionapu laski 35 prosenttiin ja enimmäissumma 30 000 markasta 24 000 markkaan. Kaupunginhallitus reagoi tähän vaatimalla, että kirjaston oli leikattava määrärahavaatimuksiaan 6 000 markalla. Lopulta päästiin yhteisymmärrykseen, että kirjamäärärahasta ei leikata.[17]

Kirjasto oli vuonna 1933 remontin vuoksi suljettuna kuusi kuukautta. Remontin jälkeen luovuttiin vanhasta lainaustavasta, ja kaikki hyllyt olivat avoinna lainaajille.[18] Lainojen määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 1933 asti, jolloin lainattiin 21 816 kirjaa. Vuoden 1933 jälkeen lainojen määrä putosi vuosi vuodelta, vuonna 1938 lainattiin enää 14 171 kirjaa.[19] Syyksi lainojen vähenemiselle arveltiin kirjamäärärahaa, joka pysyi noin kymmenen vuoden ajan 34 200 markkaa. Summalla hankittiin vuosittain 350-400 kirjaa lainattavaksi, 50-150 käsikirjastoon, sekä noin 90 sanoma- ja aikakauslehteä. Poikkeuksen muodosti vuosi 1940, jolloin lainattiin 25 794 kirjaa.[20] Vuonna 1947 Pietarsaari toimi Pohjanmaan ruotsinkielisen kirjastoyhdistyksen vuosikokouksen isäntänä.[21]

Kirjasto oli vuonna 1953 suljettuna kaksi ja puoli kuukautta, jolloin tehtiin kirjastoon muutoksia. Lehtilukusali siirrettiin pienempään huoneeseen, entisestä lehtilukusalista tuli lainaussali, ja vanhaan lainaussaliin siirrettiin käsikirjastohuone. Vanhaan käsikirjastohuoneeseen tuli lasten osasto.[22]

Pietarsaari toimi vuonna 1960 Pohjanmaan ja Etelä-Suomen ruotsinkielisten kirjastoyhdistysten yhteisen kokouksen isäntänä. Vuonna 1962 voimaan astunut kirjastolaki takasi kaupungeissa toimiville kirjastoille valtionavun, joka vastasi kolmasosaa hyväksytyistä menoista. Suunnilleen saman verran luvattiin jo 1930-luvulla, mutta silloin sitä ei pystytty toteuttamaan.[23] Vuonna 1962 kirjasto oli suljettuna juhannuksesta elokuun loppuun. Remontissa muun muassa asennettiin keskuslämmitys. Remontin yhteydessä järjesteltiin kalusteita uudelleen, millä pyrittiin tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen.[24] Toukokuussa 1967 kaupunginkirjasto otti hoitaakseen Malmin aluesairaalan lainaustoiminnan. Pian tämän jälkeen kaupunginkirjasto alkoi toimittamaan viikoittaisia kirjalähetyksiä Koivurinteen vanhainkotiin.[25] Vuonna 1968 lainausluvut ylittivät ensimmäisen kerran sadantuhannen rajan.[26]

Kirjasto toimi Malmin talossa 8. elokuuta 1972 asti ja avattiin uudelleen 28. elokuuta 1972 Raatihuoneenkadulla.[27] Muuton yhteydessä kirjaston pinta-ala laajeni 255 neliömetristä yli 800 neliömetriin.[28] Kirjastoon avattiin vuonna 1973 musiikkiosasto, jossa oli kuusi levysoitinta. Seitsemäs levysoitin oli asennettu siirrettävään yksikköön.[29] Vuonna 1973 kirjastosta lainattiin 202 233 kirjaa. Seuraavana vuonna kirjastossa pidettiin Suomen ruotsinkielisen kirjailijayhdistyksen vuosikokous. 1970-luvulla laitoskirjasto koki muutoksia. Kirjavaunu kiersi Malmin aluesairaalassa vähintään kerran viikossa, perjantait oli varattu käynneille Koivurinteen vanhainkodille sekä terveyskeskuksen vuodeosastolla.[30] Koivurinne sai myös oman kirjahyllyn.[31] Vuoden 1978 alussa kaupunginkirjasto otti hoitaakseen Östanlidin tuberkuloosiparantolan kirjaston, jossa oli noin 4 800 kirjan kokoelma.[32] Näkövammaisten yhdistyksen aloitteesta kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 1979 luku-TV, joka suurentaa tekstin suurikokoiseksi.[33] Vuonna 1978 saavutti yhden päivän aikana lainattujen kirjojen määrä ensimmäistä kertaa tuhannen rajan,[34] ja vuonna 1979 lainattiin 302 000 kirjaa.[35]

Vuonna 1987 alettiin kehittämään kirjaston tietotekniikka.[36] Vuonna 1988 Pietarsaaren kirjasto sai Färsaarten kirjallisuuden kokoelman osana pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuden hanketta. Hankkeen tarkoituksena oli edistää pohjoismaisen kirjallisuuden lukemista sekä alkuperäiskielillä että käännöksinä.[37] Kirjasto on toiminut nykyisessä osoitteessaan Runeberginkatu 12:ssa vuodesta 1999 lähtien.[38] Kirjaston nykyisissä tiloissa on hyötypinta-alaa 2513 neliömetriä. Katutasossa sijaitsee lasten- ja nuortenosasto, kaunokirjallisuus, lehtilukusali, sekä äänikirjat. Tietokirjat, käsikirjasto ja musiikkiosasto sijaitsevat toisessa kerroksessa.[39]