Pietarin tulvapato

Pietarin tulvapato (ven. Ко́мплекс защи́тных сооруже́ний Санкт-Петербу́рга от наводне́ний, Kompleks zaštšitnyh sooruženi Sankt Peterburga ot navodneni, ”Pietarin tulvasuojelun rakennuskokonaisuus”) on Venäjällä Pietarin kaupungin edustalla Itämeressä sijaitseva patoyhdistelmä, joka sulkee taakseen Nevanlahden, Suomenlahden äärimmäisen perukan.[1]

Pietarin länsipuolella kulkeva pato kulkee Retusaaren kautta.

Padolla on tarkoitus suojella Pietaria mereltä uhkaavilta satunnaisilta tulvilta. Samalla se muodostaa ajoväylän lahden poikki: patoa pitkin kulkee kuusikaistainen Pietarin kehätie. Vuonna 2011 valmistunut pato on 25,4 kilometriä pitkä ja kulkee Retusaaren kautta. Hankkeen rakennuskustannukset olivat yli 3 miljardia euroa.[1] Pato alkaa Siestarjoen Koronnenästä ja päätyy etelässä Lomonosovin kaupungin lähelle. Laivaliikenne Pietariin kulkee kahden padossa olevan aukon kautta. Lisäksi padossa on kuusi veden virtausaukkoa muun muassa Nevanlahden rehevöitymisen estämiseksi; aukot voidaan sulkea tulvan aikana.

Pietarin tulvapato on rakennuskokonaisuus, joka koostuu 13 patojaksosta ja niiden päällä kulkevasta valtatiestä.

Historia

Ensimmäiset ajatukset Pietarin padosta esitettiin 1700-luvulla. Vuonna 1824 Pietaria kohtasi tulva, joka nosti meren pintaa neljä metriä. Padon rakentaminen aloitettiin 1979. Kaupunginhallinto keskeytti sen 1990-luvulla jo kerran asiaan liittyvien ympäristöepäilyjen vuoksi. 1990-luvun lopulla rakennushanke jaettiin erillisiksi projekteiksi. Patoa 1970-luvulta urakoinut venäläisyritys nosti asiasta oikeusjutun 1999 esittäen, ettei rakentamista voida pilkkoa useiksi projekteiksi, koska se on yksi kokonaisuus. Oikeusjutusta johtuen ei Venäjän federaatio tukenut padon rakentamista 1999. Pietarin kaupunki myönsi vuonna 2000 kehätien osuuden toiselle venäläisyritykselle, joka kehitti TACIS-rahalla yhdessä alankomaisten asiantuntijoiden kanssa tulvavaroitusjärjestelmän. Vuonna 2001 tieurakka otettiin pois yritykseltä.[2]

Lähteet
  1. Pietaria suojaava tulvapato valmistui sittenkin Helsingin Sanomat, 12.8.2011. (Archive.org)
  2. Luoteis-Venäjän politiikan ja talouden uutisia marraskuussaMediakatsaukset, Suomen ulkoasiainministeriö (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.