Pienpanimo

Pienpanimo tai käsityöläispanimo on yleiskielessä panimo, jonka vuosittainen tuotantomäärä on pieni. Suomen lainsäädännössä pienpanimo määritellään panimoksi, jonka kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään 15 miljoonaa litraa.[1][2]

Suomessa oli joulukuussa 2017 Ylen mukaan 90 pienpanimoa,[1] kun taas ns. suuria panimoja vain 3 (Olvi, Hartwall ja Sinerbrychoff). Pienpanimot tuottavat Suomessa noin 3 prosenttia kokonaiskulutuksesta.[3] Suomen suurin pienpanimo on Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.[4]

Pienpanimot ovat usein perheyrityksiä tai kotiolutharrastajien yhteistyönä käynnistämiä. Koska pienillä volyymeilla ei voida kilpailla isojen panimoiden kanssa hinnalla, on joissakin maissa, kuten Suomessa, säädetty pienpanimoille verohelpotuksia toiminnan mahdollistamiseksi. Pienpanimoiden tuottamia oluita kutsutaan myös nimellä käsityöläisolut (engl. craft beer).[5]

Yhdysvalloissa pienpanimoiden osuus markkinoista on etujärjestö Brewers Associationin mukaan 12 prosenttia. Monissa maissa panimomatkailu on suosittua.[6]

Pienpanimot Suomessa

Suomessa on kesäkuussa 2018 yli 100 pienpanimoa. [7] 1900-luvun alussa niitä oli 92,[3] kun vuonna 2010 niitä oli alle 40. Vuonna 2016 Valviran rekisterissä oli 71 pienpanimoa, heinäkuussa 2017 85 [3] ja joulukuussa 2017 90.[1]

Suomen lainsäädännössä pienpanimo määritellään panimoksi, jonka kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään 15 000 000 litraa (150 000 hehtolitraa). Pienpanimoille myönnetään hyvitystä alkoholijuomaveron perusverosta tuotannon osuudesta seuraavissa rajoissa:[2]

  • 50 % enintään 500 000 litraa
  • 30 % enintään 3 000 000 litraa
  • 20 % enintään 5 500 000 litraa
  • 10 % enintään 10 000 000 litraa

Suomessa on tällä hetkellä 5 pienpanimoa, jotka ylittävät 500 000 litran rajan.[1]

Vuoden 2018 alkoholilain mukaan alle 500 000 litraa vuodessa tuottavat pienpanimot saavat myydä tuotteitaan itse suoraan panimosta 12 alkoholiprosenttiin asti. Yli 500 000 litraa tuottavat panimot saavat myydä itse 5,5 alkoholiprosenttiin saakka. [1] Ennen vuotta 2018 pienpanimot eivät saaneet myydä oluitaan suoraan panimosta.[6]

Pienpanimoiden osuus tuotannosta on noussut vuoden 2011 kahdesta neljään prosenttiin vuonna 2016. Pienpanimot eivät vuoden 2018 tiedon mukaan useinkaan tuota voittoa. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Nokian Panimo ovat harvoja voittoa tuottavia pienpanimoita.lähde? Osa on hakenut rahoitusta joukkorahoituksen kautta, ja suurimman määrän, noin miljoona euroa, sai Sangen Panimo vuonna 2016, joka on yksi Tornion Panimon pääomistajista. [6][8]

Pienpanimoliitto

Suomen pienpanimoilla on oma liitto, Pienpanimoliitto. Vuonna 2019 liitossa oli 73 jäsentä[9]. Se edustaa suurinta osaa suurten panimoiden muodostaman Panimo- ja virvoitysjuomateollisuusliiton ulkopuolelle jäävistä panimoista. Liitto ei ole tyytyväinen nykylainsäädäntöön ja vaatii muutoksia muun muassa alkoholin ulosmyyntiä ja valmisteverotusta koskeviin lainkohtiin.[10] Liitto lisäksi ylläpitää tietokantaa ja karttaa liittoon kuuluvista pienpanimoista Suomessa.[11] Samoin Olutkellari-blogin päivittyvässä tietokannassa on luettelo Suomen pienpanimoista sekä kartta panimoiden sijanneista.[12]

Vakka-Suomen panimon Prykmestar Pils -olut.

Kirjallisuutta
  • Korpinen, Santtu ja Nikulainen, Hannu: Suomalaiset pienpanimot. Jyväskylä: Kirjakaari, 2014. ISBN 978-952-5969-38-2.

Lähteet
  1. Strömberg, Jari: Pienpanimoliitto uudesta alkoholilaista: Hyvä uudistus, vaikka hopeamitalilta tuntuukin Yle Uutiset. 15.12.2017. Viitattu 29.6.2018.
  2. Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta, 9 §, viitattu 31.7.2016.
  3. Vesalainen, Suvi: Pori on pienpanimoiden pääkaupunki, Helsingissä lähiolut loppuu kesken – "Pitää saada itselle hyvää bisseä" Yle Uutiset. 26.7.2017. Viitattu 26.7.2017.
  4. Liimatainen, Karoliina: Veroalennus vaikeuttaa pienpanimon kasvamista Helsingin Sanomat. 7.8.2013. Viitattu 29.6.2018.
  5. Erä uniikkeja käsityöläisoluita (Internet Archive) Alko.fi. Arkistoitu 13.3.2013. Viitattu 25.4.2014.
  6. Sebastian Koskinen, Karoliina Liimatainen: Muotioluet kuohuvat Suomessa. Helsingin Sanomat, 31.7.2016, s. B 11–12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.7.2016.
  7. Panula, Jarmo: Panimoita on Suomessa jo sata, joten massasta täytyy erottua – pieni pohjalaispanimo haluaa oluidensa olevan erikoisempia kuin muilla Yle Uutiset. 15.6.2018. Viitattu 29.6.2018.
  8. Sangen – Panimo Sangen – The Sound of Superior Taste. Viitattu 29.6.2018.
  9. Pienpanimoliitto, viitattu 16.7.2019.
  10. Pienpanimoliiton tavoitteita, viitattu 19.12.2010.
  11. Kartta pienpanimoista Pienpanimoliitto. Viitattu 9.3.2020.
  12. Suomen pienpanimot kartalla olutkellari.blogspot.fi. Viitattu 22.12.2015. (sisältää luettelon toiminnassa olevista pienpanimoista)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.