Piennarmatara
Piennarmatara (Galium × pomeranicum) on paimenmataran (Galium album) ja keltamataran (Galium verum) välinen risteymä. Vaikka piennarmatara on risteymä, se on edelleen lisääntymiskykyinen. Risteymän helppo muodostuminen uhkaa erityisesti keltamataraa, joka puhtaana lajina uhkaa hävitä. Piennarmatara luokitellaan myös Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi.[1]
Piennarmatara | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Gentianales |
Heimo: | Matarakasvit Rubiaceae |
Suku: | Matarat Galium |
Laji: | × pomeranicum |
Kaksiosainen nimi | |
Galium × pomeranicum |
|
Katso myös | |
Piennarmatara on ulkonäöltään kantalajiensa välimuoto[2]. Lehdet ovat kapeansuikeita, hieman keltamataran neulasmaisia lehtiä leveämmät[2]. Kukat ovat yleensä vaaleankeltaisia[2], mutta kukkien väri voi olla lähes millainen vain paimenmataran valkoisen keltamataran keltaisen väliltä[1]. Piennarmataran ulkonäkö voi vaihdella alueellisesti huomattavastikin[1].
Piennarmataraa tavataan Suomessa etenkin Etelä-Suomessa, mutta havaintoja siitä on kuitenkin monin paikoin aina Oulun korkeudelle asti sekä jonkin verran myös Lapista.[3]
Lähteet
- LuontoPortti: Kukkakasvit – Paimenmatara LuontoPortti. Viitattu 22.3.2018.
- Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Stormåra (Galium album) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.3.2018. (ruotsiksi)
- Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Piennarmatara (Galium × pomeranicum) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.3.2018.