Epäyhtälö
Epäyhtälöllä tarkoitetaan kahden lausekkeen suuruusjärjestyksen vertailua. Epäyhtälöitä käytetään monissa optimointiin liittyvissä ongelmissa. Koska reaaliluvut on mahdollista laittaa suuruusjärjestykseen, niiden osalta saadaan monia epäyhtälöitä.
Epäyhtälöitä voidaan käsitellä pitkälti kuin yhtälöitä, mutta puolittain negatiivisella luvulla kerrottaessa tai jaettaessa suuruusjärjestys kääntyy. Esimerkiksi jos niin .
- Merkintä tarkoittaa a on pienempi kuin b ja
- merkintä tarkoittaa että a on suurempi kuin b.
Nämä suhteet tunnetaan tiukkana epävastaavuutena , kun taas
- merkitsee, että a on pienempi tai yhtä suuri kuin b;
- merkitsee, että a on suurempi tai yhtä suuri kuin b;
- merkitsee, että a ei ole suurempi kuin b ja
- merkitsee, että a ei ole pienempi kuin b.
Kuuluisia epäyhtälöitä
Esimerkkejä
Epäyhtälö
toteutuu, kun[1]
- .
Pienempi kuin
Pienempi kuin on kaksipaikkainen relaatio, jota käytetään reaalilukujen vertailuun. Sille käytetään merkkiä . Esimerkiksi lausekkeet ja ovat tosia. Relaatiolle on voimassa transitiivisuus, eli jos ja , niin .
Suurempi tai yhtäsuuri kuin
Suurempi tai yhtäsuuri kuin on myös reaalilukujen kaksipaikkainen relaatio, jota käytetään reaalilukujen vertailuun. Tämä relaatio on esimerkki järjestysrelaatiosta.
Suurempi tai yhtäsuuri kuin -relaatiota merkitään symbolilla ≥. a ≥ b, luetaan a on suurempi tai yhtäsuuri kuin b.
Esimerkki käytöstä: , koska (N_0).
Lähteet
- Metsänkylä, Y. ja Metsänkylä, R.: Matemaattiset tehtävät ylioppilastutkinnoissa 1969–1989. 36. painos, Tehtävä 5, s. 12. Jyväskylä, Gummerus, 1981. ISBN 951-20-1814-4.
Kirjallisuutta
- Rikkonen, Harri: Matematiikan pitkä peruskurssi II: Reaalimuuttujan funktioiden differentiaalilasku. Helsinki: Otakustantamo, 1969. ISBN 951-671-022-0.
- Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus – TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013) (pdf) Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry. ISBN 978-952-7010-12-9 ISBN 978-952-7010-6 (pdf). Viitattu 8.7.2019.