Pielisjoki

Pielisjoki
	; Pielisjoen linna Joensuun Niskasaaressa
Alkulähde	Pielinen, Rukavesi
Laskupaikka	Pyhäselkä
Maat	Suomi (Pohjois-Karjala)
Pituus	67 km
Alkulähteen korkeus	94 m
Virtaama	n. 240[1] m³/s
	Infobox OK

Pielisjoki (ruots. Pielis älv[2]) on Vuoksen vesistön Pielisen reittiin kuuluva virta ja suurin Saimaaseen virtaava joki. Sen kautta Pohjois-Karjalan suurin järvi Pielinen laskee Pyhäselkään. Pielisjokea on kanavoitu. Joensuu on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu.

Vetouistelun SM-kisojen 2007 veneet saapumassa maaliin Pielisjokea pitkin Joensuun matkustajasatamaan.

Pielisjoen katsotaan syntyneen Uimaharjun murtuessa Pielisen vesimassojen painosta jääkauden jälkeen.

Pielisjoki koki suuren muutoksen 1970-luvun alussa, jolloin Kuurnan uusi kanava valmistui ja vanhat kanavat Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) jäivät pois käytöstä. Veden pinta nousi Kuurnan kanavan yläpuolella niin, että kaksi lähintä sulkua Kuurna (vanha) ja Paiholan kanava jäivät kokonaan veden alle.

Sivujoet

Koitajoki
Jukajoki
Iiksenjoki
Kuusoja
Oksoja

Kanavat

Tukkinippujen hinaajia Kuurnan voimalan ja kanavan yläpuolella 2007

Mönnin silta ja Pielisjoki kevätiltana.

Pielisjokeen rakennettiin 1870-luvulla 10 sulkukanavaa.

Vanhoja kanavia

Saapaskosken kanava (1878), sulku jäänyt pois Kuurnan kanavan valmistuttua 1971[3]
Häihän kanava (1879)
Haapavirran kanava, Kontiolahti (1883)
Jakokosken kanava, Kontiolahti, (1878), toimii nyt museokanavana.
Utran kanava, Joensuu, (1832 suluilla varustettu kanava, ensimmäisen laatuaan Suomessa[4]), seuraavan kanavan työt aloitettiin 1874)

Käytössä olevat kanavat

Kaltimon kanava, Eno, (1879, nykyinen kanava 1958). Kaltimon sulku on nousukorkeudeltaan Pielisjoen suurin (9 metriä) (1879 rakennettu vanha Kaltimon kanava sijaitsee noin 2 km ylävirtaan nykyisestä).
Kuurnan kanava, Kontiolahti, (1876, nykyinen kanava 1971), pudotuskorkeus 7 metriä, yksi sulku (1876 rakennettu vanha Kuurnan kanava sijaitsee noin 1 kilometriä ylävirtaan nykyisestä)
Joensuun kanava (ensimmäinen kanava 1877, toinen 1923, nykyinen kanava 1971, pudotuskorkeus 0,3 m[5])

Kaikissa Pielisjoen kolmen kanavan suluissa ja avattavissa silloissa on kauko-ohjaukset.[6][7] Niitä ohjataan Joensuun kanavan käyttökeskuksesta. Joensuun kanavasta on mahdollista kulkea myös itsepalveluohjauksella, mikäli kanavan läppäsillan avausta ei tarvita.[8]

Pielisjoen kanavien ja avattavien siltojen käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Mismo Oy.[9]

Voimalaitokset

UPM Energy Oy:n Kaltimon voimalaitos (UPM Kymmene), valmistui 1950-luvulla.
Kuurnan voimalaitos (Kuurnan Voima Oy), valmistui 1971.

Sillat

Pääartikkeli: Pielisjoen sillat

Vanhin Pielisjoen ylittävä silta on Joensuun rautatiesilta.

Ilosaaresta rautatieasemalle johtava Itäsilta Joensuussa.

Suvantosilta Aittarannasta kuvattuna.

Pielisjoen ylittävät sillat yläjuoksulta alkaen ovat:

Uimasalmen maantie- ja rautatiesilta, Eno, Uimaharju, kantatie 73, läppäsillat
Kaltimon silta, Enon kirkonkylä, (1924), seututie 514, kääntösilta
Kaltimon voimalaitoksen silta, Eno
Mönnin silta, Kontiolahti, (2006), yhdystie 5100
Kuurnan voimalaitoksen silta, Kontiolahti (1971), Kuurna-Kulhontie, läppäsilta
Pekkalan sillat, Joensuu, (1983 ja 2011), valtatie 6 ja valtatie 9
Joensuun rautatiesilta, Joensuu, ensimmäinen silta (1894), Joensuu-Pieksämäki-rata ja Joensuu-Kontiomäki-rata, nostosilta
Sirkkalan silta, Joensuu (2014) [10] läppäsilta
Itäsilta ja Länsisilta, Joensuu (1864), Siltakatu, Kanavasilta, läppäsilta
Suvantosilta; Joensuu, (1974), pituus 542 metriä, nostosilta
Ylisoutajan silta, Joensuu (2014), pituus 130 metriä, kääntösilta

Pielisjoki-näkymä Penttilän suuntaan kesäkuun iltana 2007.

Asutusta joen rannassa

Pielisjoen rannassa ovat muun muassa seuraavat taajamat, kylät ja kaupunginosat:

Enossa: Uimaharju, Paukkaja, Eno.
Kontiolahdessa: Jakokoski, Paihola, Kulho, Lehmo, Kupluskylä.
Joensuussa: Utra, Ranta-Mutala, Siihtala, Joensuun keskusta, Iiksenniitty, Karsikko, Sirkkala, Penttilä.

Karelia-soutu

Heinäkuussa järjestettävä retkisoutu Karelia-soutu kulkee alas Pielisjokea Pyhäselälle Joensuuhun ja Liperiin.

Kirjallisuutta

Vesajoki, Heikki ja Pihlatie, Matti: Pielisjoki Elämän virta (A Stream of Life).2011. ISBN 9789529298976. Kustantaja: Luontokuva M. Pihlatie

Lähteet

Pielisen juoksutuksen kehittämishanke Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 8.9.2012. ^{[vanhentunut linkki]}
https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Pielis+älv
Suomen kanavat: Saapaskosken kanava
Utran kanava Pielisjoen koulun sivuilla^{[vanhentunut linkki]}
Suomen kanavat: Joensuun kanava
Väylävirasto | Kuurnan kanava vayla.fi.
Väylävirasto | Kaltimon kanava vayla.fi.
Väylävirasto | Joensuun kanava vayla.fi.
Mismo Oy: Sisävesikanavat mismo.fi.
Sirkkalan silta avattu liikenteelle Joensuun kaupunki. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pielisjoki Wikimedia Commonsissa

Vuoksen vesistön kanavat

Heinäveden reitti	Karvion kanava \| Kerman kanava \| Pilpan kanava \| Vihovuonteen kanava
Iisalmen reitti	Ahkiolahden kanava \| Nerkoon kanava
Juojärven reitti	Kaavinkosken kanava \| Taivallahden kanava \| Varistaipaleen kanava
Leppävirran reitti	Konnuksen kanava \| Naapuskosken kanava \| Taipaleen kanava
Nilsiän reitti	Lastukosken kanava \| Juankosken kanava \| Karjalankosken kanava
Pielisen reitti	Joensuun kanava \| Kaltimon kanava \| Kuurnan kanava
Muita kanavia	Ketveleen kanava \| Kuivataipaleen kanava \| Saarikosken kanava \| Raikuun kanava \| Saimaan kanava

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Pielisen juoksutuksen kehittämishanke Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 8.9.2012. ^{[vanhentunut linkki]}

[2] ttps://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Pielis+älv

[3] Suomen kanavat: Saapaskosken kanava

[4] Utran kanava Pielisjoen koulun sivuilla^{[vanhentunut linkki]}

[5] Suomen kanavat: Joensuun kanava

[6] Väylävirasto | Kuurnan kanava vayla.fi.

[7] Väylävirasto | Kaltimon kanava vayla.fi.

[8] Väylävirasto | Joensuun kanava vayla.fi.

[9] Mismo Oy: Sisävesikanavat mismo.fi.

[10] Sirkkalan silta avattu liikenteelle Joensuun kaupunki. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.