Pieksämäki

Pieksämäen katukuvaa vuodelta 1985, takana näkyy asemansilta.

Pieksämäen maisemille luonteenomaisia ovat korkeat moreeniharjanteet. Näille harjanteille muodostui kiinteää asutusta jo 1400- ja 1500-luvuilta alkaen. Uusimmat tutkimukset osoittavat Pieksämäellä olleen yhtäjaksoista asustushistoriaa yli 5 000 vuoden ajan.

Pieksämäen pitäjä perustettiin vuosien 1574–1575 aikana.[7] Pieksämäen keskuksena oli 1920-luvulle saakka Tienristin seutu Pieksämäen selänteellä. Ratkaisevaa muutosta merkitsi Savon radan valmistuminen vuonna 1889, vaikkakin Pieksämäen rautatieasema oli alkuaikoinaan varsin pieni. Pieksämäestä tuli risteysasema vuonna 1914, jolloin Savonlinnan ja Pieksämäen välinen rataosuus avattiin liikenteelle. Vuonna 1918 valmistui vielä rataosa Pieksämäeltä Jyväskylään. Rautatieaseman kasvaessa sen läheisyyteen muodostui vähitellen uusi asuinalue.[8]

1920-luvulla suunniteltiin Pieksämäen asemanseudun muuttamista taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, ja arkkitehti Toivo Paatela laati tätä varten vuonna 1923 asemakaavaehdotuksen. Alueen maanomistajat kuitenkin vastustivat hanketta. Päätös kauppalan perustamisesta tehtiin vuonna 1929, ja Pieksämän kauppala erotettiin Pieksämäen pitäjästä vuonna 1930. Vuonna 1937 vahvistettiin professori Otto-Iivari Meurmanin laatima asemakaava. Soinen ja vetinen maaperä haittasi kuitenkin kauppalan rakentamista, minkä vuoksi läheisen Pieksänjärven pintaa oli laskettava. Järven laskuhanke saatiin päätökseen vuonna 1953.[8]

Kauppalan asukkaat eivät hyväksyneet Pieksämä-nimeä, vaan käyttivät itsepintaisesti Pieksämäkeä. Myöskään Rautatiehallitus ei suostunut muuttamaan Pieksämäen aseman nimeä. Niinpä Pieksämä- ja Pieksämäki-nimien samanaikaisesta käytöstä aiheutui paljon sekaannuksia. Vuonna 1948 kauppalan nimi muutettiin takaisin Pieksämäeksi ja siitä tuli kaupunki vuonna 1962. Pieksämäen kauppalanseurakunta – vuodesta 1962 kaupunkiseurakunta – itsenäistyi Pieksämäen maaseurakunnasta vuoden 1956 alussa.[8]

Suomen Kirkon Sisälähetysseura siirsi toimintansa 1944 Sortavalasta Pieksämäelle. Seura harjoitti kustannus- ja kirjapainotoimintaa, sekä ylläpiti opistoja. Paikkakunnalle perustettiin myös Bovallius-säätiön omistama Suomen ainoa kuulovammaisten talouskoulu, Valtionrautateiden veturimieskoulu ja monta muuta oppilaitosta. Puolustusvoimien nykyinen Ilmasotakoulu on perustettu Naarajärven lentokenttäalueelle 1940-luvun alussa Ilmavoimien Viestivarikko -nimisenä.

Maaseurakunnan puukirkko sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Sen kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus. Keijo Strömin ja Olavi Tuomiston suunnittelema kaupunkiseurakunnan tiilikirkko toimii monitoimikirkon periaatteella. Kaupungin kolmas kirkko on Toivo Paatelan suunnittelema Pieksämäen ortodoksinen kirkko.

Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät ja alueista muodostettiin uusi Pieksämäen kaupunki 1. tammikuuta 2007.[9] Pieksänmaa muodostui vuoden 2004 alussa Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän ja Virtasalmen liitoksessa.[10]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ankele, Haapakoski, Halkokumpu, Heikkolankangas, Hietakylä, Hietamäki, Hällinmäki, Jäppilä, Järvikylä, Kaitainen, Kantala, Karjala, Kontiomäki, Kukkola, Kuvansi, Kylmämäki, Kähkölä, Lamminmäki, Längelmäki, Maavesi, Mataramäki, Montola, Naarajärvi, Narila, Nenonpelto, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nokkala, Nykälä, Oittila, Paltamäki, Partaharju, Pitkäsmäki, Pohjoismäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pöyhölä, Rummukka, Ruuhilampi, Salmenkylä, Sarkaniemi, Siikamäki-Peiposjärvi, Sormula, Suontientaipale, Surnuinmäki, Syvänsi, Tihusniemi, Tikkalanmäki, Toikkala, Tossavalansaari, Utriala, Valkeamäki, Vanaja, Vehmaskylä, Venetmäki, Venettekemäranta, Vilhula, Virtasalmi, Väisälä, Väyrylä.

Vesitorni

Huomattavia rakennuksia ovat muun muassa: puukirkko (A. Sorsa 1753), vesitorni (Aarne Ervi 1956), kulttuurikeskus Poleeni (Gullichsen-Kairamo-Vormala 1989, Vuoden betonirakenne), kaupungintalo (Sipinen ja Herzer, 1973) ja vanha kaupungintalo (Walter ja Ivar Thomé, 1918). Muita nähtävyyksiä: Savon radan museo, Nukkekoti, Iso-Pappila, Moision kartano, Partaharjun leirikylä, Ristikiven kirkko, Sisälähetysseuran museo, Jäppilän kirkko, Jäppilän kotiseutumuseo, Virtasalmen kirkko, Virtasalmen kotiseutumuseo ja perinnepuisto sekä Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo.

Kaupungin halki rautatiesillalta vesitornin juurelle johtavan Keskuskadun miljöötä pidetään hyvänä esimerkkinä arkkitehtonisesti yhtenäisestä katulinjasta. Se sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[14]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pieksämäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

• Pieksämäen seurakunta
  • Jäppilän kirkkopiiri
  • Naarajärven kirkkopiiri
  • Virtasalmen kirkkopiiri

Kaupunki sijaitsee rautateiden risteyskohdassa. Pieksämäen rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1889 Savon radan valmistuttua. Nykyisin suoria junayhteyksiä on Kajaanin suuntaan, Ouluun ja Rovaniemelle, etelässä Helsinkiin, idässä Joensuuhun, sekä lännessä Tampereelle ja Turkuun. Matkustajaliikenteen yöjunia ei Pieksämäellä nykyisin liikennöi. Helsingistä Pieksämäelle kulkee maanantaista perjantaihin linja-auton yöpikavuoro, jolta on Pieksämäellä varhainen jatkoyhteys junalla Kuopioon, Kajaaniin, Ouluun ja Rovaniemelle.

Pieksämäeltä on ratayhteys Joroisten Huutokosken kautta Savonlinnaan. Nykyisin matkustajaliikennettä ei kulje Huutokoski-Savonlinna -osuudella ja ratayhteys on poikki Savonlinnassa Laitaatsalmen kohdalla, josta purettiin rautatiesilta 2018[23]. Pieksämäen ja Savonlinnan välillä liikennöidään linja-autoilla, jotka toimivat muun ohella jatkoyhteyksinä junamatkustajille.

Kaupungin kautta kulkevat valtatie 23 (Pori–Joensuu) ja kantatie 72 (Mikkeli–Suonenjoki). Kaupungista luoteeseen kulkee kunnan aluetta viistäen valtatie 9 (Turku-Tohmajärvi), jonne on keskustaajamasta yhteys sekä valtatien 23 että kantatien 72 kautta.

Naarajärvellä sijaitsevalla lentokentällä (EFPK) on kesäisin varsin vilkasta purjelentotoimintaa.[24] Lähin lentoasema on noin 40 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema. Kuopion ja Jyväskylän lentoasemat ovat noin 105 kilometrin päässä.

Pieksämäen päätoimialoja ovat terveys- ja sosiaaliala ja teknologiateollisuus. Muita suurimpia toimialoja ovat kauppa, palvelut, rakentaminen, elintarvikeala ja koulutus. Terveys- ja sosiaalipalvelut kattaa jo 28 prosenttia paikkakunnan vajaasta 7 000 työpaikasta, työllistäjänään esimerkiksi Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Pohjaa toimialan vahvalle kasvulle on luonut paikkakunnan sosiaali- ja terveysalan koulutus. Teknologia-alan suurin työllistäjä on VR:n konepaja, jonka ympärille on syntynyt n. 50 metallialan yrityksen keskittymä. Paikkakunnalla on myös yritystoimintaa lämpöteknologia-alalla, erikoisteräsrakenteiden, kassapöytien ja sairaalakalusteiden valmistuksessa.

Kauppa ja palvelut, rakentaminen sekä koulutus työllistävät kukin n. 500–600 henkilöä. Elintarvikealalla Pieksämäellä sijaiseen yksi Suomen suurimmista gluteenittomien tuotteitten ja pakastettujen leipomotuotteiden valmistaja.

Yrityksiä Pieksämäellä toimii n. 1 100 kappaletta ja uusia yrityksiä perustetaan vuosittain 70–80.

• Falkenberg, Ruotsi
• Gyöngyös, Unkari
• Porsgrunn, Norja
• Šuja, Venäjä

Faaborgin kunta Tanskassa oli aiemmin Pieksämäen ystävyyskunta. Kuntaliitosten jälkeen syntynyt Faaborg-Midtfyn ei voinut kuitenkaan jatkaa entisenlaista ystävyyskuntatoimintaa.[25][26]

Lähde:[31]

Herättäjäjuhlat on järjestettiin Pieksämäellä vuonna 1974.[32]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pieksämäki Wikimedia Commonsissa

• Pieksämäen kotisivu
• Tilastokeskus - Pieksämäen avainluvut
• Kulttuurikeskus Poleeni
• Pieksämäen Matkailu
• Hyyrinen, Hannu: Tienristiltä torille : Pieksämäen kirkonkylän kyläkirja. Naarajärvi : Pieksämäki-Seura, 2015. ISBN 978-951-96612-2-3.