Pidot Tornissa

Pidot Tornissa on Yrjö Kivimiehen toimittama ja Gummeruksen julkaisema kirja hotelli Tornissa 1937 pidetyn kulttuuripoliittisen keskustelutilaisuuden pohjalta. Keskustelut tallennettiin pikakirjoituksella. Keskustelijat esiintyvät teoksessa salanimillä. Esimerkiksi Tatu Vaaskiven nimimerkki on 'Kirjailija', Cajanderin III hallituksen sisäministerinä tuolloin toimineen Urho Kekkosen 'Ministeri' ja julkaisun toimittaja Kivimiehen 'Konservatiivi'.[1] Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (Dosentti), Lauri Viljanen (Esteetikko), Niilo Mäki (Filosofi), Helvi Hämäläinen (Pikku rouva), Esko Aaltonen (Lehtimies), Sakari Pälsi (Suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (Kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (Kielimies), Kaarlo Marjanen (Kriitikko), Olavi Paavolainen (Kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (Pessimisti) ja Matti Kurjensaari (Radikaali).[2]

Teos kuuluu Gummeruksen "Ihminen ja maailma" -sarjaan sen neljäntenä kirjana. Teoksen nimeen on viitattu myös myöhempien keskustelukirjojen ja poliittisten keskusteluiden yhteydessä: Eino S. Repo toimitti kirjan Toiset pidot Tornissa (1954) myös Gummeruksen kustantamana ja Erno Paasilinna Kariston kustantaman Pidot Aulangolla: viisi keskustelua vuonna 1963 sekä Otavan kustantaman Pidot Suomessa vuonna 1972. Myös klassiseen tekstiin, Platonin dialogiin Pidot, kytkeytyvä ilmaisu on säilyttänyt kantavuuttaan vuosikymmeniä: Tiina Hallman otsikoi vuonna 1990 arvionsa teoksesta Ulkopolitiikka murroksessa: Suomi kylmän sodan jälkeen muodossa 'Ulkopoliittiset pidot Tornissa'.[3] Perinne oli voimissaan vielä vuonna 2002, jolloin julkaistiin Bileet Tornissa tallenteena keskusteluista, joihin ottivat osaa mm. Jukka Relander, Teemu Mäki, Markus Jäntti, Arno Kotro, Kirsi Piha ja Risto Murto[4]; ja 2007, jolloin julkaistiin Puhepidot Tornissa mm. Sam Inkisen toimesta.