Pianokonsertto nro 3 (Prokofjev)

Sergei Prokofjev sävelsi kolmannen pianokonserttonsa C-duurissa (op. 26) vuonna 1921 käyttäen luonnoksia, joita oli työstänyt ensi kertaa vuonna 1913. Säveltäjä oli itse solistina teoksen kantaesityksessä 16. joulukuuta 1921. Häntä säesti Frederick Stockin johtama Chicagon sinfoniaorkesteri.

Osat
  1. Andante – Allegro (C-duuri)
  2. Tema con variazioni (e-molli)
  3. Allegro, ma non troppo (C-duuri)
Sergei Prokofjevin konsertot

Pianokonsertto nro 1 (op. 10) | Pianokonsertto nro 2 (op. 16) | Pianokonsertto nro 3 (op. 26) | Pianokonsertto nro 4 (vain vasemmalle kädelle; op. 53) | Pianokonsertto nro 5 (op. 55) | Pianokonsertto nro 6 (keskeneräinen; op. 134, joskus 133) | Viulukonsertto nro 1 (op. 19) | Viulukonsertto nro 2 (op. 63) | Sellokonsertto (op. 58) | Konsertiino sellolle ja orkesterille (muiden valmiiksi säveltämä; op. 132) | Sinfonia concertante sellolle ja orkesterille (op. 125) 

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.