Phoenix Mercury

Mercury on edennyt WNBA:n pudotuspeleihin seitsemänä vuonna.[3][4] Kaudella 1997, WNBA:n ensimmäisellä, se sijoittui runkosarjassa tuolloin nelijoukkueisen läntisen konferenssin kärkeen liigan kolmanneksi parhaalla voittoprosentilla 57,1 (16 voittoa ja 12 tappiota). Se sai jatkopeleissä vastaansa itäisen konferenssin kakkosen New York Libertyn, joka oli vahvempi pistein 59–41. Loppuottelupaikka ratkesi vielä tuolloin yhden ottelun tuloksen perusteella.[5][6] Toisella runkosarjakaudellaan Mercury sijoittui konferenssinsa toiseksi ja koko liigan kolmanneksi voittoprosentilla 63,3 (19 voittoa ja 11 tappiota). Se sai jatkopeleissä vastaansa itäisen konferenssin kärkijoukkueen Cleveland Rockersin, joka kaatui otteluvoitoin 2–1, pistein 78–68, 66–67 ja 71–60. Mercury pääsi näin WNBA:n loppuotteluihin, joissa sai vastaansa runkosarjaa ylivoimaisesti hallinneen Houston Cometsin. Comets vei mestaruuden otteluvoitoin 2–1, pistein 51–54, 74–69 ja 80–71.[7][8]

Kolmannen kerran Mercury oli pudotuspeleissä kaudella 2000, jolla se sijoittui runkosarjassa konferenssinsa neljänneksi voittoprosentilla 62,5 (20 voittoa ja 12 tappiota). Se sai pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella vastaansa läntisen konferenssin kärkijoukkueen Los Angeles Sparksin, joka voitti sarjan suoraan kahdessa ottelussa, pistein 86–71 ja 101–76.[9][10] Kauden 2000 jälkeen Mercuryn seuraavaan pudotuspeliesiintymiseen meni seitsemän vuotta. Heikoiten näiden vuosien välillä se menestyi kaudella 2003, jolla se jäi liigan hännille historiansa pienimmällä voittoprosentilla 23,5 (kahdeksan voittoa ja 26 tappiota). Putki katkesi kaudella 2007, jolla Mercury sijoittui runkosarjassa läntisen konferenssin kärkeen seurahistorian parhaalla voittoprosentilla 67,6. Voittoprosentti oli koko liigan toiseksi paras itäisen konferenssin kärkiseuran Detroit Shockin 70,6:n jälkeen.[3][11][12]

Konferenssien runkosarjavoittajat kohtasivat toisensa syksyn 2007 loppuotteluissa. Mercury eteni loppuotteluihin puhtaalla pelillä voitettuaan suoraan kahdessa ottelussa ensin Seattle Stormin ja konferenssifinaaleissa San Antonio Silver Starsin. Seura otti lopulta ensimmäisen WNBA-mestaruutensa voitettuaan tasaisessa ottelusarjassa Shockin otteluvoitoin 3–2. Mercury voitti loppuottelusarjan toisen, neljännen ja viidennen ottelun pistein 98–70, 77–76 ja 108–92, Shock puolestaan ensimmäisen ja kolmannen pistein 108–100 ja 88–83.[12][13]

Mercury otti toisen mestaruutensa kaksi vuotta ensimmäisen jälkeen. Se sijoittui runkosarjakaudella 2009 konferenssinsa ja koko liigan kärkeen voittoprosentilla 67,6 (23 voittoa ja 11 tappiota), ja voitti ennen loppuotteluja San Antonio Silver Starsin ja Los Angeles Sparksin molemmat otteluvoitoin 2–1. Se sai loppuotteluissa vastaansa Indiana Feverin, jota vastaan pelattu ottelusarja päättyi Mercuryn voittoon otteluvoitoin 3–2, pistein 120–118, 84–93, 85–88, 90–77 ja 94–86.[14][15]

Phoenix Mercuryn alkuvuosien tehokkain pelaaja oli seurassa kaudet 1997–2002 pelannut Jennifer Gillom, joka oli joukkueen eniten pisteitä tehnyt pelaaja kausina 1997–1999, 2001 ja 2002. Parhaimmillaan hän teki yhden runkosarjakauden aikana, kaudella 1998, 624 pistettä 30:ssä ottelussa eli 20,8 pistettä ottelua kohden. Gillom oli tuolla samalla kaudella myös Mercuryn sisäisen levypallotilaston kärkinimi yhteensä 219:llä levypallolla (keskiarvo 7,3). Yhteensä hän teki Mercury-vuosinaan 2 793 pistettä 183:ssa runkosarjaottelussa.[16][17][18][19][20][21]

Kaudella 2000 Mercuryn paras pistenainen oli Brandy Reed 608:lla pisteellä (keskiarvo 19) ja kaudella 2003 Anna DeForge 405:llä pisteellä (keskiarvo 11,9).[22][23] Vuoden 2004 WNBA:n varaustilaisuudessa seura varasi koko tilaisuuden ykkösvarauksena Diana Taurasin, josta on sittemmin tullut seurahistorian eniten pisteitä tehnyt pelaaja. Hänen pistekeskiarvonsa on ollut joukkueen paras joka vuosi tulokaskaudestaan alkaen, monena vuonna myös koko liigan paras.[24]

Seuran mestaruuteen päättyneissä pudotuspeleissä 2007 Mercuryn tehokkain pisteidentekijä oli Cappie Pondexter, vuoden 2006 WNBA-varaustilaisuuden kakkosvaraus. Hän oli myös koko liigan eniten pisteitä tehnyt pelaaja tehtyään yhdeksässä pudotuspeliottelussa 215 pistettä (keskiarvo 23,9), ja tuli valituksi tuon vuoden WNBA-loppuottelujen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Pondexter jatkoi seurassa maaliskuuhun 2010 asti, jolloin hän siirtyi pelaajakaupan kautta New York Libertyyn vaihdossa Shameka Christoniin ja Cathrine Kraayeveldiin.[25][26] Pondexterin lisäksi Mercuryn aloitusviisikossa pelasivat mestaruusvuoden 2007 pudotuspeleissä Diana Taurasi, Penny Taylor, Kelly Miller ja Tangela Smith.[27]

Vuoden 2009 mestarijoukkueen vakituisen aloitusviisikon muodostivat Diana Taurasi, Cappie Pondexter, Tangela Smith, Le'coe Willingham ja Temeka Johnson. Myös muun muassa Penny Taylor kuului joukkueeseen.[28] Pudotuspelien eniten pisteitä tehnyt pelaaja oli Diana Taurasi, joka myös palkittiin loppuottelujen arvokkaimpana pelaajana.[24][29]

Seuralla on ollut historiansa aikana seitsemän päävalmentajaa. Ensimmäinen tehtävää hoitanut henkilö oli entinen huipputason koripalloilija, Basketball Hall of Fameenkin valittu Cheryl Miller, joka toimi tehtävässä neljän kauden ajan, vuoteen 2000 asti. Kaudella 2001 päävalmentajana aloitti Cynthia Cooper, entinen koripalloilija ja nelinkertainen WNBA-mestari Houston Cometsista. Cooper jätti valmentajan tehtävät kesken kauden 2002, jonka lopun päävalmentajana toimi Linda Sharp. Kauden 2003 ajan Mercuryn päävalmentajana toimi John Shumate, kaudesta 2004 kauteen 2005 Carrie Graf ja kaudesta 2006 kauteen 2007 NBA-mestaruuden aiemmalla valmentajaurallaan voittanut Paul Westhead.[30][31] Ennen kauden 2008 alkua valmennusvastuussa aloitti entinen NBA-koripalloilija Corey Gaines. Ennen siirtymistään päävalmentajaksi Gaines oli toiminut Mercuryn apuvalmentajana Paul Westheadin kaksivuotisella valmentajakaudella.[32]

• 24 DeWanna Bonner (G-F)
• 4 Candice Dupree (F)
• 9 Marie Ferdinand-Harris (G)
• 21 Alexis Gray-Lawson (G)
• 2 Temeka Johnson (G)
• 43 Nakia Sanford (F-C)
• 6 Sidney Spencer (G-F)
• 11 Ketia Swanier (G)
• 3 Diana Taurasi (G)
• 13 Penny Taylor (F)
• 32 Krystal Thomas (F-C)

• Marlies Askamp (1997–1999)
• Michelle Brogan (1998, 2000)
• Edna Campbell (1999)
• Anna DeForge (2003–2005)
• Tonya Edwards (2000–2001)
• Toni Foster (1997–1999)
• Jennifer Gillom (1997–2002)
• Gordana Grubin (2002)
• Lisa Harrison (1999–2003, 2005)
• Tamicha Jackson (2003, 2006)
• Nancy Lieberman (1997)
• Bridget Pettis (1997–2001, 2006)
• Plenette Pierson (2003–2005)
• Cappie Pondexter (2006–2009)
• Brandy Reed (1998, 2000–2002)
• Tangela Smith (2007–2010)
• Maria Stepanova (1998–2001, 2005)
• Michele Timms (1997–2001)
• Slobodanka Tuvić (2001–2004)
• Kamila Vodičková (2005–2006)
• Adrian Williams-Strong (2000–2004)

• 7 Michele Timms