Phil Esposito

Phil Esposito O.C. (s. 20. helmikuuta 1942 Sault Ste. Marie, Ontario) on kanadanitalialainen[1] entinen jääkiekkoilija ja nykyinen urheiluvaikuttaja. Keskushyökkääjänä pelannut Esposito aloitti ammattilaisuransa NHL:n Chicago Black Hawksissa, saavutti suurimmat menestyksensä Boston Bruinsissa ja pelasi uransa loppupuolen New York Rangersissa.

Phil Esposito
Esposito helmikuussa 2012
Esposito helmikuussa 2012
Henkilötiedot
Syntynyt20. helmikuuta 1942
Sault Ste. Marie, Ontario, Kanada
Kansalaisuus Kanada Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi Espo
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 185 cm
Paino 93 kg
Sarja NHL
Pelaajaura
Pääsarjaura 1963–1981
Seurat New York Rangers
Boston Bruins
Chicago Black Hawks
Hockey Hall of Fame

1984
Stanley Cup
Boston Bruins 1970
Boston Bruins 1972

Kömpelön oloinen Esposito ei ollut poikkeusellisen hyvä pelaaja juniorina, mutta onnistui kovalla työllä vakiinnuttamaan Chicagon joukkueessa paikan laitahyökkääjälegenda Bobby Hullin rinnalla. Lehdistö valitti toistuvasti Espositon hitaudesta, ja seura myi Espositon Bostoniin vastoin Hullin tahtoa. Bruinsissa Espositon kentällisessä pelasi kaikkien aikojen puolustajana pidetty Bobby Orr. Joukkue voittikin Stanley Cupin kahdesti. Phil Esposito on ensimmäinen NHL-pelaaja, joka teki yhden kauden aikana 100 pistettä. Tämä tapahtui kaudella 1968–1969. Myös Bobby Hull ja Gordie Howe ylsivät sataan pisteeseen tuona kautena.

Kanadan maajoukkueessa Esposito oli ratkaisevassa roolissa, kun maa voitti tiukkojen vaiheiden jälkeen Neuvostoliiton lajissaan ensimmäisessä keskinäisessä Summit Series -ottelusarjassa vuonna 1972. Kohtaamisen kahdeksassa ottelussa hän teki seitsemän maalia ja antoi kuusi maalisyöttöä. Sen sijaan neljä vuotta myöhemmin ensimmäisessä Kanada-cupissa keskushyökkääjä joutui todistamaan nuorten esiinmarssia ja jäi varsin vähälle peliajalle cupin voittoon yltäneessä isäntämaan joukkueessa. Hän pelasi silti kaikki seitsemän peliä ja sai tehopisteiksi 4+3=7.

Espositon viimeinen seura Rangers ei lukeutunut 1970-luvun lopulla NHL:n menestyjiin, ja keväällä 1977 liigan pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt Esposito vapautui Kanadan maajoukkueen käyttöön Wienin maailmanmestaruuskilpailuihin. Sekä Espositon että Kanadan peliesityksissä hienot hetket vaihtelivat väkivaltaisten purkausten kanssa: kaukalon ulkopuolella juhliminen ja järjestyshäiriöt aiheuttivat otsikoita. Esposito sai silti kymmenessä ottelussa kokoon yhtä monta tehopistettä, jotka koostuivat 7 maalista ja 3 syötöstä.

Pelaajana lopetettuaan Phil Esposito toimi muun muassa Rangersin organisaation eri tehtävissä.

Esposito valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 1984. Marraskuussa 1987 Boston Bruins jäädytti hänen pelinumeronsa #7 seremoniassa, jossa pelinumeron silloinen käyttäjä Ray Bourque antoi Espositolle paitansa paljastaen samalla uuden pelipaitansa numerolla 77. Vuonna 1981 hänet oli valittu National Italian American Sports Hall of Fameen.[1]

Tilastot
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1961–62 St. Catharines Teepees OHA 49 32 39 71 54 6 1 4 5 9
1961–62 S. S. Marie Thunderbirds EPHL 6 0 3 3 2 – – – – –
1962–63 St. Louis Braves EPHL 71 36 54 90 51 – – – – –
1963–64 St. Louis Braves EPHL 43 26 54 80 65 – – – – –
1963–64 Chicago Black Hawks NHL 27 3 2 5 2 4 0 0 0 0
1964–65 Chicago Black Hawks NHL 70 23 32 55 44 13 3 3 6 15
1965–66 Chicago Black Hawks NHL 69 27 26 53 49 6 1 1 2 2
1966–67 Chicago Black Hawks NHL 69 21 40 61 40 6 0 0 0 7
1967–68 Boston Bruins NHL 74 35 49 84 21 4 0 3 3 0Kakkostähdistö
1968–69 Boston Bruins NHL 74 49 77 126 79 10 8 10 18 8Hart Trophy Art Ross TrophyYkköstähdistö
1969–70 Boston Bruins NHL 76 43 56 99 50 14 13 14 27 16Stanley CupYkköstähdistö
1970–71 Boston Bruins NHL 78 76 76 152 71 7 3 7 10 6Art Ross TrophyYkköstähdistö
1971–72 Boston Bruins NHL 76 66 67 133 76 15 9 15 24 24Stanley CupArt Ross TrophyYkköstähdistö
1972–73 Boston Bruins NHL 78 55 75 130 87 2 0 1 1 2Art Ross TrophyYkköstähdistö
1973–74 Boston Bruins NHL 78 68 77 145 58 16 9 5 14 25Hart Trophy Art Ross TrophyYkköstähdistö
1974–75 Boston Bruins NHL 79 61 66 127 62 3 4 1 5 0Kakkostähdistö
1975–76 Boston Bruins NHL 12 6 10 16 8 – – – – –
1975–76 New York Rangers NHL 62 29 38 67 28 – – – – –
1976–77 New York Rangers NHL 80 34 46 80 52 – – – – –KC74370
1976–77MM10731014
1977–78 New York Rangers NHL 79 38 43 81 53 3 0 1 1 5
1978–79 New York Rangers NHL 80 42 36 78 37 18 8 12 20 20
1979–80 New York Rangers NHL 80 34 44 78 73 9 3 3 6 8
1980–81 New York Rangers NHL 41 7 13 20 20 – – – – –
NHL yhteensä 1282 717 873 1590 910 130 61 76 137 138

Lisäksi
VuosiJoukkueTurnausOMSPist.RM
1972 Kanada Summit Series 8 7 6 13 15

Katso myös

Lähteet
  1. Phil Esposito – National Italian American Sports Hall of Fame niashf.org. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Edeltäjä:
    Bobby Hull    		 NHL:n maalipörssin voittaja
    1970, 1971, 1972, 1973, 1974, 1975    		 Seuraaja:
    Reggie Leach
    Edeltäjä:
    Stan Mikita
    Bobby Clarke    		 Hart Memorial Trophyn voittaja
    1969
    1974    		 Seuraaja:
    Bobby Orr
    Bobby Clarke
    Edeltäjä:
    Stan Mikita
    Bobby Orr    		 Art Ross Trophyn voittaja
    1969
    1971, 1972, 1973, 1974    		 Seuraaja:
    Bobby Orr
    Bobby Orr
    Edeltäjä:
    –
    Bobby Clarke    		 Lester B. Pearson Awardin voittaja
    1971
    1974    		 Seuraaja:
    Jean Ratelle
    Bobby Orr
    New York Rangersin kapteenit

    Bill Cook (1926–37) | Art Coulter (1937–42) | Ott Heller (1942–45) | Neil Colville (1945–48) | Buddy O'Connor (1949–50) | Frank Eddolls (1950–51) | Allan Stanley (1951–53) | Don Raleigh (1953–55) | Harry Howell (1955–57) | George Sullivan (1957–61) | Andy Bathgate (1961–64) | Camille Henry (1964–65) | Bob Nevin (1965–71) | Vic Hadfield (1971–74) | Brad Park (1974–75) | Phil Esposito (1975–78) | Dave Maloney (1978–80) | Walt Tkaczuk (1980–81) | Barry Beck (1981–86) | Ron Greschner (1986–87) | Kelly Kisio (1987–91) | Mark Messier (1991–97) | Brian Leetch (1997–2000) | Mark Messier (2000–04) | Ei kapteenia (2004–06) | Jaromír Jágr (2006–08) | Chris Drury (2008–11) | Ryan Callahan (2011–)

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.