Yhdeksänvuotinen sota
Yhdeksänvuotinen sota (eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota) käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla.[1]
| Yhdeksänvuotinen sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Ludvig XIV Namurin piirityksessä | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
Augsburgin liitto: | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
Vilhelm III Oranialainen | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
420 000 |
350 000 | ||||||||
.svg.png.webp){kind=small}
Ranskaa johti tuolloin Ludvig XIV. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä Pfalzin vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pfalzin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset jakobiitit, kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Englanti, Espanja, Savoiji ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 sotilaan joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Sodalle olivat tyypillisiä monet piiritystilanteet, kuten varsinaiset sotatoimet aloittanut Philippsburgin piiritys 1688, Monsin piiritys vuonna 1691, Namurin piiritys vuonna 1692 sekä Charleroin ja Barcelonan piiritykset. Marsalkka Sébastien Le Prestre de Vauban oli Ludvig XIV:n piiritystekniikan asiantuntija.
Rauha solmittiin vuonna 1697 Rijswijkissä, Hollannissa.[1] Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella.
Pian rauhanteon jälkeen Espanjan Kaarle II kuoli lapsettomana, ja vuonna 1701 alkoi Espanjan perimyssota.
Lähteet
- War of the Grand Alliance Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.6.2013.
