Petteri Orpo

Kunnallispolitiikassa Orpo on toiminut Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1996–2000 ja uudelleen vuodesta 2005. Vuosina 1999–2002 ja 2005–2007 hän oli myös Turun kaupunginhallituksen jäsen, mutta erosi tehtävästä aloittaessaan kansanedustajana. Orpo oli vuosina 2012–2014 Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja. Orpo on ollut myös kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja vuosina 2005–2012.[2]

Petteri Orpo Euroopan kansanpuolueen kokouksessa vuonna 2016.

Eduskuntaan Orpo valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2007 vaaleissa, joissa hän sai 6 069 ääntä.[8] Hän oli vaalikaudella kokoomuksen eduskuntaryhmän kolmas varapuheenjohtaja.[2] Hän oli historian ensimmäinen vastavalittu kansanedustaja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Orpo valittiin toiselle kaudelle 11 018 äänellä.[9] Kesäkuusta 2011 hän toimi Kokoomuksen eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana,[2] kunnes hänet valittiin marraskuussa 2012 ryhmän puheenjohtajaksi elinkeinoministeriksi siirtyneen Jan Vapaavuoren tilalle[10]. Kesäkuussa 2014 Orpo siirtyi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen tilalle uuteen Stubbin hallitukseen.[11] Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Orpo sai koko maasta yhdeksänneksi eniten ääniä, 17 347.[12]

Orpo toimi vuosina 2015–2019 Sipilän hallituksessa sisäministerinä ja valtiovarainministerinä.

Vuoden 2015 vaaleissa Orpo sai 10 652 ääntä ja valittiin kolmannelle kaudelleen eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipiirin toiseksi suurimmalla äänimäärällä.[13] Vaalien jälkeen hallituksen muodostivat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus ja Orpo valittiin sisäministeriksi.[14]

Syksyllä 2015 sisäministeriön toimialalla nousi keskeiseksi Euroopan pakolaiskriisin hoitaminen. Orpo peräänkuulutti asiassa Euroopan laajuisia toimia.[15] Orpo ilmoitti ensin, että rajoja ei voi laittaa kiinni, mutta sanoi myöhemmin, että Suomi voisi harkita rajojen sulkemista, mikäli Euroopan tasoista ratkaisua kriisiin ei synny.[16][17]

Vaalien jälkeen kokoomusta ja Petteri Orpoa arvosteltiin koulutuslupauksen pettämisestä. Ennen eduskuntavaaleja Orpo ja kokoomus olivat luvanneet, että koulutuksesta ei leikata. Sipilän hallitus kuitenkin päätti leikata koulutuksesta satoja miljoonia euroa.[18][19]

Orpo on toiminut kokoomuksen puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.

Orpo ilmoitti 4. toukokuuta 2016 lähtevänsä mukaan kokoomuksen puheenjohtajakisaan kesäkuun 2016 puoluekokouksessa.[20] Stubbin kokoomuksen johtoon valinneessa puoluekokouksessa kaksi vuotta aiemmin hän ei asettunut ehdolle vedoten perhesyihin. Tuolloin hän kuvaili ratkaisua elämänsä suurimmaksi päätökseksi.[21] Orpo valittiin puolueen puheenjohtajaksi toisella äänestyskierroksella kokoomuksen puoluekokouksessa Lappeenrannassa 11. kesäkuuta 2016.[22] Syyskuussa 2020 Porissa järjestetyssä puoluekokouksessa Orpo valittiin ilman vastaehdokkaita jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana vuoden 2022 puoluekokoukseen saakka.[23] Kalajoen puoluekokouksessa kesäkuussa 2022 Orpo valittiin edelleen yksimielisesti jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana.[24]

Kun keväällä 2022 eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva kuoli, kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti Orpoa hänen seuraajakseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ilmoitti, että puolue halusi, että sen puheenjohtaja on keskeisesti mukana Suomen Nato-prosessissa ja että Orpo toimii valiokunnan johdossa nimenomaan Nato-jäsenyyskäsittelyn ajan. Puolueen puheenjohtajan toimimista myös valiokunnan puheenjohtajana pidettiin poikkeuksellisena.[25] Orpo valittiin valiokunnan jäseneksi 22. huhtikuuta 2022 ja valiokunta valitsi hänet puheenjohtajakseen 26. huhtikuuta.[26][27] Orpo kertoi tavoiteaikataulukseen, että Nato-prosessi olisi hoidettu kesään mennessä, jonka jälkeen tehtävään valittaisiin toinen kokoomuksen kansanedustaja.[25]