Peter Englund

Peter Englund (s. 4. huhtikuuta 1957 Boden) on ruotsalainen historioitsija ja kirjailija.[1] Englund oli Ruotsin akatemian jäsen 2002–2018, mutta erosi Metoo-kohun seurauksena.[2] Englund toimi akatemian pysyvänä sihteerinä vuosina 2009–2015. Hän on aiemmin ollut tutkijana Uppsalan yliopistossa sekä professorina Dramatiska Institutetissa.[3][4]

Peter Englund
Englund julistaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan vuonna 2013
Englund julistaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan vuonna 2013
Henkilötiedot
Syntynyt4. huhtikuuta 1957
Boden, Ruotsi
Kansalaisuus ruotsalainen
Kirjailija
Aikakausi 1988-
Aiheet Historia
Pääteokset Pultava
Palkinnot

August-palkinto 1993
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Englund opiskeli arkeologiaa, historiaa ja teoreettista filosofiaa Uppsalan yliopistossa ja valmistui kandidaatiksi vuonna 1983. Hän suoritti tohtorintutkinnon 1989 väitöskirjalla Det hotade huset (suom. Uhattu talo), joka käsitteli 1600-luvun ruotsalaisen aatelin maailmankuvaa. Vuotta ennen tohtoriksi valmistumistaan hän julkaisi arvostetun kirjan Pultava.

Vuonna 1993 Englund sai August-palkinnon ja vuonna 2002 Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinnon.[3] Englundin tuotanto käsittelee pääasiassa Ruotsin suurvalta-ajan historiaa sekä 1900-luvun sotahistoriaa. Hänet tunnetaan helposti lähestyttävästä kirjoitustyylistään.

Englundin teoksia Ofredsår (suom. Suuren sodan vuodet) ja Den oövervinnelige (suom. Voittamaton) kohtaan on esitetty kritiikkiä epätäsmällisyydestä. Brittiläinen 1600-luvun historian asiantuntija Robert I. Frost on huomauttanut, että Puolan historian kohdalla "kirjoittaja tekee useita virheitä, ja tekstiä leimaa täsmällisyyden puute, mutta kaikkia virheitä on turha luetella".[5] Samoin Peter Johnsson osoittaa kirjassaan Polen i historien noissa teoksissa joukon nationalistisia tai asenteellisia väitteitä.[6]

Teoksia
  • Pultava. (Poltava, 1988). Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsinki: Art House, 1989. ISBN 951-884-011-3.
  • Det hotade huset, 1989
  • Menneisyyden maisema. (Förflutenhetens landskap: historiska essäer, 1991). Suomentanut Kari Koski. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36966-1.
  • Suuren sodan vuodet. (Ofredsår, 1993). Suomentanut Kari Koski. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 978-951-0-36966-1.
  • Kirjeitä nollapisteestä. (Brev från nollpunkten: historiska essäer, 1996). Suomentanut Timo Hämäläinen. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22588-6.
  • Voittamaton: erään miehen tie Ruotsin suurvalta-aikana. (Den oövervinnerlige, 2000). Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25964-0.
  • Hiljaisuuden historia. (Tystnadens historia och andra essäer, 2003). Suomentanut Timo Hämäläinen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29417-9.
  • Kuningatar Kristiina. (Silvermasken: en kort biografi över drottning Kristina, 2006). Suomentanut Rauno Ekholm. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32390-8.
  • Sodan kauneus ja kauheus: 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta. (Stridens skönhet och sorg: Första världskriget i 212 korta kapitel, 2008). Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35307-3.

Lähteet
  1. Arnald, Jan: Peter Englund svenskaakademien.se. Viitattu 17.9.2016. (ruotsiksi)
  2. Uosukainen, Riikka: Metoo-kampanjan laineet lyövät Nobelista päättävässä akatemiassa: Peter Englund ja kaksi muuta jäsentä eroavat Ruotsin Akatemiasta Yle Uutiset. 6.4.2018. Yleisradio. Viitattu 29.4.2018.
  3. Simula, Matti: Nauru Ruotsille. Suomen Kuvalehti, 18.9.2009, nro 42–45, s. 60–61.
  4. Arnald, Jan: Chair no. 10 - Peter Englund Svenska akademien. Viitattu 24.3.2017. (englanniksi)
  5. Peter Johnsson: "Polen i historien", alaviite 92
  6. Peter Johnsson: "Polen i historien", Carlsson bokförlag 2009, ISBN 978-91-7331-266-0, s. 169-173.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.