Peter Benenson

Vuonna 1961 Benenson kuuli kahdesta portugalilaisesta opiskelijasta, jotka oli vangittu näiden juotua maljan vapaudelle. Opiskelijoiden tarinasta havahduttuaan hän päätti kirjoittaa ihmisoikeuksista lehtiartikkelin, jolle hän antoi nimen The Forgotten Prisoners (suom. Unohdetut vangit). Benenson näytti artikkelia ystävälleen Louis Blom-Cooperille, joka suositteli sen lähettämistä liberalistisena tunnetulle The Observer -lehdelle, joka julkaisi sen 28. toukokuuta 1961. Artikkelissa Benenson kirjoitti, että mikäli ihmiset toimisivat yhdessä ihmisoikeusrikkomuksia vastaan, ne voitaisiin estää. Artikkeli levisi pian julkaisunsa jälkeen ympäri maailmaa ja Amnesty perustettiin epävirallisesti jo pari päivää artikkelin alkuperäisen julkaisun jälkeen.[1][2]

1960-luvun lopulla puolueettomana järjestönä tunnetussa Amnestyssa jouduttiin pohtimaan, horjuttaisiko rahallisen tuen ottaminen ystävämielisiltä valtioilta järjestön puolueettomuutta. Muiden tietämättä Benenson oli jo aikaisemmin ottanut tukea Britannialta järjestön Rhodos-toimintaa varten. Kun Ruotsin Amnesty paljasti Britannian osallistuneen ihmisten kidutukseen Adenissa, Benenson tajusi tehneensä vakavan virheen. Tämän jälkeen Benensonin ja Britannian välit mutkistuivat. Benenson alkoi vainoharhaisesti epäillä, että Britannian hallitus pyrki kaappaamaan Amnestyn itselleen. Tämän takia Amnesty harkitsi jopa koko organisaationsa siirtämistä pois Britanniasta. Britannian tuen vuodettua julkisuuteen Benenson joutui eroamaan virastaan Amnestyn kansliapäällikkönä vuonna 1968. Hänen tilalleen nimitettiin Martin Ennals.[1][2]

• Amnesty Internationalin historia

• Peter Benensonin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa