Peter Baltes

Peter Baltes liittyi Acceptin basistiksi puoli vuotta kitaristi Wolf Hoffmannin jälkeen ja vähän ennen kuin yhtye esiintyi Pop-Rhein-festivaalilla 1977. Baltes korvasi yhtyeessä Dieter Rubachin.[1][2] Baltes oli nuoresta iästään huolimatta soittanut jo useissa yhtyeissä,[3] viimeksi Pythagorasissa.[4]

Baltes ryhtyi säveltämään Hoffmannin kanssa uusia kappaleita pian Acceptiin liittymisensä jälkeen. Tyypillisesti Baltes teki bassosovitusten lisäksi kappaleisiin myös alustavat laulusuudet ennen kuin ne annettiin laulajalle pidemmälle työstettäväksi. Hoffmannin ja Baltesin yhteistyö kesti yli 40 vuotta, ja sen tuloksena syntyi suurin osa Acceptin kappaleista.[5][6]

Accept on julkaissut Baltesin kanssa 15 studioalbumia. Ensimmäinen albumi Accept julkaistiin vuonna 1979. Yhtye julkaisi 1980-luvulla seitsemän albumia: I’m a Rebel, Breaker, Restless and Wild, Balls to the Wall, Metal Heart, Russian Roulette ja Eat the Heat.[7] Vuonna 1989 yhtye hajosi. Paluun se teki vuonna 1992 albumilla Objection Overruled. Accept teki vielä albumit Death Row ja Predator ennen kuin hajosi uudelleen vuonna 1997.[7] Accept palasi Baltesin kanssa vuonna 2009. Sen jälkeen yhtye julkaisi albumit Blood of the Nations, Stalingrad, Blind Rage ja The Rise of Chaos.[7]

Peter Baltes (vasemmalla) ja Wolf Hoffmann soittamassa Acceptin konsertissa.

Baltes on laulanut osan Acceptin kappaleista sen ensimmäisillä albumeilla ja vuonna 1996 ilmestyneellä Predatorilla. Ensimmäisellä levyllä Accept Baltes laulaa kappaleet ”Seawinds” ja ”Sounds of War”, toisella levyllä I’m a Rebel kappaleet ”No Time to Lose” ja ”The King”, ja kolmannella levyllä Breaker kappaleen ”Breaking Up Again”.[8] 1990-luvun albumeista Predatorilla Baltes laulaa neljässä kappaleessa: ”Lay It Down”, ”It Ain’t Over Yet”, ”Primitive” ja ”Crossroads”.[8] Konserteissa Baltes ei mielellään laulanut kokonaisia kappaleita, koska hän joutui näkemään paljon vaivaa että muistaisi niiden sanat.[9]

Baltes ilmoitti 27. lokakuuta 2018 jättävänsä Acceptin. Ilmoituksessaan hän kiitti yhtyeen faneja yhteisistä vuosista.[10]

Kun Accept 1980-luvun alussa oli vasta tekemässä läpimurtoaan, Baltes soitti bassoa Dokkenin vuoden 1983 albumilla Breaking the Chains.[11] Acceptin ensimmäisen tauon aikana 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Baltes teki yhteistyötä eri artistien kanssa. Don Dokken pyysi häntä basistiksi sooloalbumilleen Up From The Ashes (1990).[12] Baltes lauloi taustalauluja Scorpionsin Savage Amusement -albumilla[8] ja soitti bassoa John Norumin albumilla Face The Truth (1992). Baltes ei voinut osallistua albumia seuranneelle kiertueelle, sillä Accept teki ensimmäisen paluunsa samoihin aikoihin. Hän soitti jälleen bassoa Norumin vuonna 1996 ilmestyneellä neljännellä soololevyllä Worlds Away.[9]

Baltes aloitti 2000-luvun puolivälissä yhteistyön Anthrax-kitaristi Dan Spitzin DeuxMonkey-yhtyeen kanssa.[13] Hän joutui kuitenkin vetäytymään hankkeesta, kun Accept teki paluun laulaja Mark Tornillon kanssa.[9] Studiossa Baltes on työskennellyt muun muassa Simon Wrightin (AC/DC), Terry Bozzioin, Glenn Hughesin (Deep Purple), Joey Tempestin ja Gary Mooren kanssa.[9][14]

Baltes osallistui entisten U.D.O. -kitaristien Mathias Diethin ja Stefan Kaufmannin kanssa Udo Dirkschneiderin kokoamaan projektiin DATOG, Dirkschneider & The Old Gang. Kokoonpano teki singlen "Where The Angels Fly" vuonna 2020 ja kolmen kappaleen EP-levyn Arising vuonna 2021.[15][16][17]

Baltes on tehnyt musiikkia myös TV- ja radiokanaville.[12] Hän oli vuonna 2006 mukana avaamassa Rockfactory-nimistä musiikkikoulua Newtownissa, Pennsylvaniassa.[18] Rockfactory tarjoaa opetusta kitaran, basson, kosketinsoittimien ja rumpujen soittamisessa sekä järjestää laulutunteja.[19][20]