Pesukarhukoira (koirarotu)
Pesukarhukoira, joskus mustanruskea pesukarhukoira, (Black and Tan Coonhound) on yhdysvaltalainen koirarotu. Se on toistaiseksi ainoa FCI:n tunnustama coonhound- eli pesukarhukoirarotu.
Pesukarhukoira | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Yhdysvallat |
Määrä | Suomessa rekisteröity 62[1] |
Alkuperäinen käyttö |
pesukarhun, opossumin ja suurriistan metsästys - puuhun ajava koira |
Nykyinen käyttö | metsästyskoira |
Elinikä | 10–12 vuotta[2] |
Muita nimityksiä | Black and Tan Coonhound, chien noir & feu pour la chasse au raton laveur, Schwarz-Lohfarbener Waschbärenhund, perro negro y fuego para la caza del mapache |
FCI-luokitus |
ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat alaryhmä 1.1 Suuret ajavat koirat #300 |
Ulkonäkö | |
Säkäkorkeus |
uros 63,5–68,5 cm; narttu 58–63,5 cm |
Väritys | black & tan |
Ulkonäkö
Rotu on kookas, ketterä ja voimakasrakenteinen. Kallo on soikeahko, otsapenger keskivoimakas. Silmät ovat lähes pyöreät, ja niiden väritys vaihtelee hasselpähkinänruskeasta tummanruskeaan. Korvat ovat pitkät, laskoksina riippuvat, alas ja taakse kiinnittyneet. Kirsu on musta. Purenta on aina leikkaava. Runko on suunnilleen yhtä pitkä kuin säkäkorkeus. Selkä on voimakas ja vaakasuora. Häntä on aavistuksen selkälinjan alapuolelle kiinnittynyt. Karvapeite on lyhyt ja tiheä. Ainut sallittu väritys on black & tan (musta punaruskein merkein), jossa musta on sävyltään hiilenmusta. Urosten säkäkorkeus vaihtelee 63,5–68,5 cm ja narttujen 58–63,5 cm välillä.[3]
Luonne ja käyttäytyminen
Pesukarhukoira on luonteeltaan ystävällinen ja avoin. Sen pitää tulla toimeen muiden koirien kanssa jäljestyksen aikana. Sitä käytetään erityisesti jäljestykseen, riistan puuhun ajamiseen ja puussa olevan riistan ilmaisuun (josta käytetään englanniksi termiä "treeing"). Pesukarhu ja opossumi[2] ovat sen pääasiallista riistaa, minkä lisäksi sitä käytetään myös peuran, puuman ja karhun metsästykseen. Haastavammatkaan maastot eivät ole este sen työskentelylle.[3]
Alkuperä
Yhdysvaltoihin saapuneet uudisraivaajat totesivat, ettei heillä vielä ollut saatavilla pesukarhun metsästykseen tarkoitettua koirarotua. Niinpä he risteyttivät keskenään eteläisissä osavaltioissa ketun metsästykseen käytettyjä kettukoiria (joidenkin lähteiden mukaan virginiankettukoiria) ja kookkaampia vihikoiria, sekä mahdollisesti myös muita eurooppalaisia ajokoiria. Toisaalta rodun mainitaan polveutuvan myös talbot houndista. American Kennel Club tunnusti rodun vuonna 1945.[2] Myös FCI tunnusti sen virallisesti jo vuonna 1945, mutta ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin vasta vuonna 1991.[4]
Kuuluisia rodunedustajia
- Lou, koira jolla on nykyisin elossa olevista koirista virallisesti maailman pisimmät korvat[5]
Lähteet
- Pesukarhukoira. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä. Haettu 1.2.2019.
- Black and Tan Coonhound. American Kennel Club. Haettu 1.2.2019.
- Pesukarhukoira: Rotumääritelmä. Suomen Kennelliitto. Haettu 1.2.2019.
- Black and Tan Coonhound. Federation Cynologique Internationale. Haettu 1.2.2019.
- Longest ears on a dog living. Guinness World Records. Haettu 5.10.2021.