Pesno

Järvi on lähes ympyrän muotoinen ja sen pinta-ala on 4,9 neliökilometriä, jolloin sen halkaisijaksi saadaan keskimäärin noin 1,2 kilometriä ja ympärysmitaksi noin 8 kilometriä.[lower-alpha 1][1][lower-alpha 2]

Järven ympäristössä seutu on asuttua ja viljeltyä aluetta, jonka asutus sijaitsee lähellä järven rantoja. Länsipuolella sijaitsee Polosyn kylä, lounaassa Andromerin kylä, etelässä Ostrovin kylä, idässä Zalsenjen kylä Запесенье ja koillispuolella Ljubenskin kylä. Noin viiden kilometrin päässä idässä sijaitsee Zapoljen taajama (ven. Заполье).[1][lower-alpha 1]

Venäläisen säveltäjän Nikolai Rimski-Korsakovin museo sijaitsee järven lähellä todennäköisesti Ljubinskissä, missä hän kuoli vuonna 1908.[lower-alpha 1]

Järven kalalajit ovat karppi, ahven, lahna, hauki, carassius, mutakala, suutari ja kiiski, sekä joitakin Rutilus-suvun kalalajeja. Näistä kalalajeista kolme ensimmäistä lajia esiintyy järvessä runsaimmin.[lower-alpha 1]

Järvellä on toimitettu järvenlasku vuosina 1953–1955 aikana, jolloin järven pinta-ala pieneni 60 hehtaaria. Paljastuneet rannat on otettu viljeykäyttöön, mutta samalla mataloituneen järven rannat on alkanut kasvaa ilmaversoista vesikasvillisuutta. Laskujoen luusuaan aiotaan rakentaa pato, jolla nostetaan järven vedenpintaa ja tavoitteena on kasvattaa järven pinta-ala 655 hehtaariin.[lower-alpha 1]

Järvi kuuluu Narvanjoen vesistöalueessa Narvanjoen alueeseen, jonka Pljussan valuma-alueen pääuoman lähialueeseen se kuuluu. Järven laskujoki on noin 6 kilometriä pitkä Pesnetsa (ven. Песнеца), joka yhtyy Pljussajokeen noin 253 kilometriä joen suusta yläjuoksulle päin. Yhtymäkohta on hieman sivujoen Omugan yhtymäkohtaa alempana.[1][2][3][4]