Peshmerga

Peshmergan jäsen valokuvassa.

Kurdien asuttama alue eli Kurdistan oli aluksi tärkeä strateginen puskurivyöhyke Osmanien valtakunnan ja Persian eli nykyisen Iranin välillä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueelle muodostettiin useita valtioita, kuten Turkki, Irak ja Syyria, ja kurdit alkoivat ajaa omaa itsenäistä kurdivaltiotaan. 1970-luvulla Irakin kurdit olivat jakautuneet kahteen keskenään kilpailevaan ryhmittymään, mutta heidän rivinsä yhdisti Irakin–Iranin sota 1980-luvun puolella. Tuolloin kurdit, joista suuri osa oli loikkareita Irakin armeijasta, alkoivat taistella Saddam Husseinin hallintoa vastaan vallatakseen alueita Irakin Kurdistanista. Saddam vastasi kurdien toimiin Al-Anfal-kampanjalla, jonka ehkä tunnetuimmaksi tullut osa oli Halabjan joukkomurha, jossa Irakin ilmavoimat surmasi arviolta 5 000 henkilöä myrkkykaasulla. Al-Anfal-kampanjan myötä tuhannet kurdit kuolivat ja noin miljoona pakeni kodeistaan. Hävityksen takia kurdit luopuivat lopulta taistelusta Saddamia vastaan.[4]

1990-luvulla kurdien sisäiset poliittiset jännitteet puhkesivat sodaksi kahden pääasiallisen kurdiryhmittymän eli Massoud Barzanin johtaman Kurdistanin demokraattisen puolueen (KDP) ja Jalal Talabanin johtaman Kurdistanin isänmaallisen liiton (PUK) kannattajien välillä. Samaan aikaan peshmerga otti yhteen jälleen myös Saddam Husseinin kanssa ensin Persianlahden sodan ja Irakin sodan myötä. Tänä aikana peshmergaan alettiin ottaa myös naispuolisia taistelijoita.[4]

Vuoden 2014 puolella ääri-islamilainen Isis-järjestö otti haltuunsa suuria alueita Pohjois-Irakissa, mukaan lukien alueen suurimman kaupungin Mosulin. Irakin armeijan vetäytyessä Isisin taistelijoiden tieltä peshmerga otti haltuunsa alueita varsinaisen Irakin Kurdistanin ulkopuolella. Näihin alueisiin kuului esimerkiksi Kirkuk, joka on ollut pitkään kurdien ja arabien aluekiistojen lähde.[5] Sittemmin peshmergan jäsenet ovat taistelleet Isisiä vastaan Irakissa ja heitä on osallistunut myös taisteluihin Syyrian kurdijoukkojen eli YPG:n puolella esimerkiksi Kobanen taistelun aikana.[6]

Peshmerga jakautuu kahteen erilliseen yksikköön, joukko 70 ja joukko 80. Jako muodostuu joukkojen sidonnaisuuksista KDP:hen ja PUK:hon. Nämä joukot vastaavat yhdessä alueellisista puolustusjoukoista, jotka toimivat virallisesti Kurdistanin aluehallinnon alaisuudessa.[3]

Peshmergan T-55-panssarivaunu.

Suurin osa peshmergan käyttämästä sotilaskalustosta on peräisin Neuvostoliiton ajoilta. Uudempien asejärjestelmien hankkiminen on ollut hankalaa, sillä Peshmerga tarvitsee tällaisiin hankintoihin luvan Irakin hallinnolta, joka taas ei ole halunnut aseistaa oman kontrollinsa ulkopuolisia joukkoja. Kun taistelut Isis-järjestöä vastaan puhkesivat Yhdysvallat ja Ranska, sekä myöhemmin Saksa toimittivat peshmergalle aseita Isisin vastaisia taisteluja varten.[7][8] Ulkomaat ovat myös kouluttaneet peshmergan sotilaita ja osana tätä myös Suomi lähetti Irakin Kurdistaniin 50 sotilaan vahvuisen joukon toukokuussa 2015.[9]

[2]