Pesah

Pesah tai pesach (hepr. ‏פסח‎, pesaḥ) eli pääsiäinen on juutalainen juhla, jolloin muistellaan Tooran eli Mooseksen kirjojen kuvaamaa israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. Pesahin vietto alkaa Juutalaisen kalenterin nisan-kuun neljännentoista päivän iltana. Pesahin vieton keskeinen osa on seder-ateria. Pesahin aikana syödään yleensä happamatonta leipä eli matsaa.

Juutalainen pääsiäinen. Miniatyyri 1400-luvun messukirjasta joka on kuvitettu Van Eyckin koulukunnan mukaisesti.

Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee ”kulkea ohi”. Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi. Tooran kertomuksen Jumala surmasi egyptiläiset esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. Jos ovi oli sivelty verellä, säästyivät esikoiset hengissä. Happamaton leipä on muistona israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita.

Pesah

Juhlaa vietetään Egyptin-orjuuden päättymisen muistoksi. Ohjeet juhlan viettämisestä on 2. Mooseksen kirjan 12. luvussa. Juhlan viettoon kuuluu happamattoman leivän syöminen.[1][2] Kertomuksen mukaan juutalaisten tuli Egyptissä sivellä kotinsa oven pihtipielet karitsan verellä. Järjestykseltään kymmenentenä vitsauksena Jumala surmasi Egyptissä ihmisten ja karjan esikoiset kaikista taloista, joissa oven pihtipieliä ei ollut sivelty karitsan verellä. Tapahtuman seurauksena faarao päästi israelilaiset pois maasta.[3]

Juutalaista pesahia vietetään nisán-kuun 15. päivästä alkaen. Vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa. Karitsa teurastetaan 14. päivänä. Nisan on juutalaisen kuukalenterin ensimmäinen kuukausi, ja sijoittuu kevätpäiväntasauksen tienoille. Kuukausi alkaa uudestakuusta.[4] Kuukalenterin laskutavasta johtuu, että pesah on aina keväällä täydenkuun aikaan.[5]

Kristittyjen pääsiäinen liittyy Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen, joka evankeliumien mukaan tapahtui juutalaisen pesahin aikana. Sunni- ja šiiamuslimien ašura-juhla on saanut alkunsa juutalaisesta pääsiäisestä.[6][7]

Seder pesah

Pesahin vieton keskeinen osa on seder-ateria. Israelissa seder järjestetään vain pesahin ensimmäisenä iltana, muualla maailmassa kahtena iltana.lähde? Pesahin aikana tulee Tooran käskyn mukaan syödä happamatonta matsa-leipää, jota ei ole kohotettu. Tämä on muistona israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita. Juutalaisen teologian mukaan hapate on myös ylpeyden ja turhamaisuuden vertauskuva, jota vastoin matsa-leipä symboloi sydämen nöyryyttä.

Košer le’pesah

Nisán-kuun 14. päivän iltaan mennessä on juutalainen koti puhdistettava kaikista jauhotuotteista, koska niissä saattaisi olla hapatetta (hamets). Leipä, leivonnaiset, pastatuotteet, jauhot ja leivänmurut on hävitettävä tai lahjoitettava ei-juutalaisille.

Keittiö puhdistetaan perusteellisesti. Ruokailu- ja keittovälineet, joita käytetään ympäri vuoden, täytyy puhdistaa joko tulessa kuumentamalla tai upottamalla kiehuvaan veteen. Kuumuus pakottaa metalliastioiden huokosiin imeytyneet aineet ulos ja näin astiasta tulee košer eli kelvollinen. Ruoka-aineet eivät voi imeytyä lasiin, joten lasiastiat vain pestään.lähde? Sen sijaan keramiikka-astioita ei voi puhdistaa materiaalin huokoisuudesta johtuen ja ne on korvattava uusilla tai laitettava erityiseen säilöön pesahin ajaksi. Monissa juutalaisissa kodeissa onkin erityinen vain pesahin ajan käyttöön tarkoitettu astiasto.

Tavallisten jauhojen ja veden sekoittamisesta pidättäydytään täysin, ettei vahingossakaan syntyisi hapatetta. Leipomiseen käytetään vain matsa-jauhoa, jota tehdään jauhetuista matsa-leivistä.

Pesah-viikon aikana kaupoista ei osteta tavallisia valmistuotteita eikä säilykkeitä, koska ne saattavat sisältää hametsia. Košer-kaupoista ja -välittäjiltä saa erityisiä tarkastettuja košer le’pesah -tuotteita. Esimerkiksi viini, joka on košer le’pesah, tuotetaan erityisellä tilalla, jonka tuotantolaitteet ovat ympäri vuoden košer le’pesah. Laitteiden monimutkaisuuden takia niiden pesah-puhdistus olisi mahdotonta, joten näissä viinivalmistamoissa henkilökunnan ruokailu tapahtuu erillisessä rakennuksessa. Itse valmistamossa ei saa nauttia ruokia lainkaan, koska hametsia (esimerkiksi leivänmuruja) saattaisi joutua vahingossa viinintuotantosysteemiin, eikä se enää olisi košer le’pesah.

Pyhiinvaellusjuhla

Pesah on šavuotin ja sukkotin ohella yksi Toorassa säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista, šaloš regalim. Termin alkuperä on heprean sana regel, joka tarkoittaa jalkaa. Kysymyksessä ovat kolme juhlaa, jolloin juutalaisten tulisi vaeltaa Jerusalemin temppeliin erityisiä juhlamenoja varten.

Pääsiäisestä ja sen vietosta kerrotaan toisessa Mooseksen kirjassa (2. Moos. 12).

Lähteet
  1. Nurminen, Heikki: Juutalaisten pääsiäinen Vantaan Lauri. 14.4.2005. Vantaan seurakunnat. Arkistoitu 13.11.2012. Viitattu 12.3.2011.
  2. Raittila, Kaisa: Juutalainen pesah on orjuudesta vapautettujen juhla Kirkko & kaupunki. 3.4.2007. Helsingin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 5.12.2013. Viitattu 12.3.2011.
  3. Saarelainen, Mika: Tällä viikolla juhlivat myös juutalaiset 29.3.2010. Yle Helsinki. Arkistoitu 1.5.2011. Viitattu 12.3.2011.
  4. Oja 1999, s. 54–56.
  5. Oja 1999, s. 154.
  6. Hämeen-Anttila 2004, Islamin käsikirja, s. 176–177.
  7. Heikki Räisänen: Mitä varhaiset kristityt uskoivat, s. 154. Wsoy, 2011.

    Aiheesta muualla
    • Pesah. Lubavitch.fi. (englanniksi)
    Juutalaiset juhlapäivät

    Sapatti | Roš hašana | Jom kippur | Sukkot | Simhat Tora | Hanukka | Tu bišvat | Purim | Pesah | Šavuot | Lag ba'omer | Tiša be'av

    Israelin kansalliset juhlapäivät

    Jom hašoa | Jom hazikaron | Jom ha'atsma'ut | Jom Jerušalajim

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.