Pesärikko

Pesärikon ensimmäisen ja toisen osan tapahtumat sijoittuvat eteläpohjalaiselle maaseudulle.

Ensimmäisen osan, Viistotaipaleen ajanjakso ulottuu vuoden 1958 kesäkuusta toukokuiseen lauantai-iltaan 1959. Keskikouluun opintonsa päättänyt 18-vuotias Aholan Armi kihlautuu vanhempiensa vastustuksesta huolimatta itseään 15 vuotta vanhemman Olavin kanssa ja muuttaa tämän varakkaaseen kotitaloon Larvaan, jota hallitsevat Olavin äiti Laimi ja tämän halvaantunut sisar Ilmi. Sisarusten välillä on monimutkainen hallintasuhde, jossa kumpikin pyrkii kahlitsemaan toisensa tunteita. (”Hillitte ittes.”)

Pirssikuski Olavi on täysin äitinsä hallinnassa ja läpeensä hemmoteltu, hänen lapsuuttaan varjostaa isän varhainen kuolema. Perheen sisäinen kontrolli on tiukka: perheenjäsenten kesken ei saa olla omia asioita eli salaisuuksia, mutta Larvan talon ulkopuolelle ei saa kertoa mitään. Varsinkin Laimi on täysin varma siitä, että jos muut ihmiset saavat tietää heidän asioistaan, he nauravat hänelle. ("Mitä ihimisekkin sanoo".) Laimi yrittää saada Armista tottelevaisen ja kaikkia hänen ohjeitaan noudattavan miniän. Olavin aiemmassa elämässä on salattu asia, josta Armi saa tietää vasta naimisiin mentyään.

Trilogian toisessa osassa Kotipesässä eletään toukokuuta 1964. Armi lukee Suomen Kuvalehdestä juttua Hollannin prinsessa Irenen häistä, joissa ei ollut morsiamen sukulaisia paikalla, kuten Armin omissakaan. Armi ja Olavi ovat asuneet viitisen vuotta Kainaston kylällä omassa "kotipesässään". Perheessä on viisivuotias Tiina ja kaksivuotias Lasse, ja Armi odottaa kolmatta lasta. Olavin sairaalloinen mustasukkaisuus alkaa pahentua eikä hän viihdy kotonaan.

Anoppi kannustaa Olavia pitämään Armin jatkuvasti raskaana, jotta tämä ’pysyisi aloillaan’. Ilmin terveys huononee ja siihen on hänen itsensä mukaan voinut liittyä ns. margariiniskandaali. Anoppi Laimi sekaantuu perheen jokaiseen asiaan lasten nimistä aina keittiönkaappien siivoamiseen saakka. Anoppi oli myös neuvonut presidentin valitsijamiesvaaleissa 1962 äänestämään Niilo Kosolaa, mutta Armi teki päätöksensä itse.

Kolmannessa Merkki päällä -osassa kuvataan Armin ja lasten elämää Tampereella sekä Olavin ja Laimin vaiheita Larvassa kymmenen vuotta edellisen osan tapahtumia myöhemmin, syksystä 1974 kevääseen 1975. Olavin mielenterveys horjuu ja hän häiriköi Armia ja lapsia. 15-vuotias Tiina kapinoi rajusti ja päätyy äitinsä kanssa kasvatusneuvolaan psykologille.

Teosten pohjalta Autio on dramatisoinut myös näytelmän Pesärikko, joka ensiesitettiin KOM-teatterissa 1989, keskeisissä rooleissa Pekka Valkeejärvi, Vieno Saaristo, Tuula Väänänen ja Kati Outinen.

Yleisradion Draama-osasto teki Pesärikosta kolmiosaisen tv-elokuvan. Timo Bergholmin ohjaaman Pesärikon ensiesitykset olivat 13.11.2000 – 27.11.2000 YLE TV1:n Kotikatsomossa. Käsikirjoituksen laati Marjut Komulainen ja musiikin Otto Donner. Pääosissa olivat Minttu Mustakallio (Armi) ja Pekka Valkeejärvi (Olavi) sekä Ritva Oksanen (Olavin äiti Laimi) ja Ritva Ahonen (Ilmi).[2] Se on katsottavissa Yle Areenassa.

Raili Mykkäsen mukaan televisioelokuva on suomalaisena elämänkuvauksena tasapainoista ja puhuttelevaa draamaa.[3] Arja-Anneli Tuomisen mukaan televisioelokuvan Etelä-Pohjanmaa on vaikuttava; se on avara ja ahdistava. Laakeassa maisemassa kaikki näkyy, naapurien silmistä on vaikea olla poissa. Tuominen nostaa otsikkoon jo kirjasarjasta tutun sanonnan: "Mitä siitä ihmisekkin sanoo".[4]

Pesärikko tehtiin vuonna 2003 myös Seinäjoen kaupunginteatterin ja 50 nuoren voimin Siionin virsiä ja tangoa yhdisteleväksi musiikkinäytelmäksi, jonka sävelsi Riku Niemi ja ohjasi Mikko Roiha. Nuorten tangomusikaali esitettiin myös Tampereen Teatterikesässä vuonna 2004. Vuonna 2017 Pesärikon dramatisoi, ohjasi ja lavasti Mikko Roiha Riihimäen Teatteriin.[5][6]

• Pesärikko-minisarja Yle Areenassa